12 prosenttia maa-alasta viljeltyä

MAAPALLON maapinta-alasta 15 miljoonaa neliökilometriä eli 12 prosenttia on viljeltyä. Viljelysmaaksi lasketaan säännöllisessä tuotannossa oleva pelto- ja puutarhamaa, johon sisällytetään myös lasinalaisviljely sekä muun muassa kahvipensaan, viiniköynnöksen, kaakao- ja hedelmäpuiden kasvatus. Sen sijaan laidunmaat, joita on noin kaksinkertainen määrä viljelysmaahan verrattuna, jäävät tilaston ulkopuolelle.

Maittain tarkasteltuna laajimmat viljelyalueet on Yhdysvalloilla, Intialla, Kiinalla ja Venäjällä, kullakin runsaat miljoona neliökilometriä. Yhdessä ne kattavat 41 prosenttia maailman viljelyalasta. Lisäksi kolmen muun maan, Brasilian, Australian ja Kanadan, viljelty pinta-ala ylittää Suomen kokoisen alueen. Seitsikolla on hallussaan yli puolet eli 51 prosenttia maailman viljelysmaasta.

Viljelyala maittain vuosituhannen vaihteessa

		viljelyala km²
	maa	1999-2000
1.	Yhdysvallat	1 790 000
2.	Intia	1 697 000
3.	Kiina	1 353 610
4.	Venäjä	1 268 200
5.	Brasilia	652 000
6.	Australia	482 290
7.	Kanada	457 000
8.	Ukraina	336 150
9.	Indonesia	309 870
10.	Nigeria	307 380
11.	Kazakstan	301 350
12.	Meksiko	273 000
13.	Argentiina	272 000
14.	Turkki	266 720
15.	Pakistan	218 800
16.	Ranska	195 150
17.	Iran	192 650
18.	Espanja	185 300
19.	Thaimaa	180 000
20.	Sudan	169 000
21.	Etelä-Afrikka	157 120
22.	Puola	144 010
23.	Saksa	120 380
24.	Italia	114 220
25.	Etiopia	107 280
26.	Myanmar	101 430
27.	Filippiinit	100 500
		¨
84.	Suomi	21 770
	EU 15	856 150
	Koko maailma	15 014 520
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joiden viljelty pinta-ala ylittää 100 000 km².

Vähiten viljelysmaata on joko kaikkein metsäisimmillä valtioilla tai kuivuus- ja kylmyysaavikoiden mailla. Kokonaan ilman viljelymahdollisuuksia eivät aavikkovaltiotkaan toki ole. Tunnetuin esimerkki tästä on miljoonan neliökilometrin Egypti, jolle Niili suistoineen on suonut 33 000 km²:n viljely-ytimen ja näin mahdollistanut 70 miljoonaisen väestön. Toisaalta Egyptiä yli kaksi kertaa suurempi Grönlanti on kokonaan viljelykelvoton. Islannissakaan viljelysmaata ei ole kuin 70 km².

Myös metsistään tunnettu Suomi sijoittuu viljelysmaatilastossa heikohkosti. Maamme noin 22 000 pelto- ja puutarhaneliökilometriä riittävät rankingin 84. tilalle, kun Suomi kokonaispinta-alansa puolesta yltää sijaluvulle 64.

Suomen asema maatalousmaana heikkenee olennaisesti, kun suhteutetaan viljelyalan osuus koko maapinta-alaan. Nyt sijoitumme seitsemällä prosentilla maailman valtioiden joukossa vasta sijalle 148. Euroopan maista vain Ruotsi, Norja, Färsaaret ja Islanti pärjäävät Suomea heikommin.

Tilaston kärkipäässä 11 maan viljelyala ylittää 50 prosenttia. Viiden saarivaltion sekä Bangladeshin ja Intian ohella täältä löytyy neljä Euroopan maata, Moldova, Ukraina, Unkari ja Tanska. Näin Tanska poikkeaa tyystin tilaston hännillä olevista muista Pohjoismaista. Yli 40 prosentin Euroopan valtioista pääsevät myös Puola, Liettua, Tšekki, Romania ja Bulgaria, kaikki EU:n uusia tai tulevia jäsenmaita.

Viljelymaan osuus maa-alasta

		viljelyala % maa-alasta
	maa	1999-2000
1.	Tonga	66,7
2.	Moldova	66,3
3.	Bangladesh	64,8
4.	Ukraina	58
5.	Intia	57,1
6.	Unkari	54,6
7.	Tanska	54,3
8.	Komorit	52,9
9.	Mauritius	52,2
10.	Mikronesia	51,4
11.	Kiribati	50,7
12.	Puola	47,3
13.	Liettua	46,2
14.	Ruanda	45,2
15.	Tšekki	43,1
	Samoa	43,1
17.	Burundi	42,8
18.	Romania	42,7
	São Tomé ja Príncipe	42,7
20.	Togo	42,3
21.	Bulgaria	40,8
22.	Kuuba	40,7
23.	Barbados	39,5
24.	El Salvador	39,1
25.	Italia	38,8
26.	Espanja	37,1
27.	Jugoslavia	36,6
28.	Ranska	35,5
29.	Thaimaa	35,2
		¨
148.	Suomi	7,1
	EU 15	27,6
	Koko maailma	11,5
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joissa viljelyalan osuus maa-alasta ylittää 35 prosenttia.

EU-alueella keskimäärin 28 prosenttia maapinta-alasta on viljeltyä. Kärkisijaa pitää hallussaan Tanska, jonka viljelyala ainoana ylittää puolet maa-alasta. Yli 30 prosentin pääsevät myös Italia, Espanja, Ranska, Saksa ja Kreikka. Vähiten viljelysmaata EU:ssa on Itävallalla, Irlannilla, Suomella ja Ruotsilla. Irlannin tapauksessa on kuitenkin hyvä muistaa, että sillä on triplasti laidunmaata peltoalaan verrattuna.

EU-maat viljelyalan mukaan

		maa-ala km²	viljelyala km²	% maa- alasta	keino- kasteltua % viljelyalasta
	maa	1999-2000
1.	Tanska	42 430	23 020	54,3	19,4
2.	Italia	294 110	114 220	38,8	23,6
3.	Espanja	499 440	185 300	37,1	19,6
4.	Ranska	550 100	195 150	35,5	10,8
5.	Saksa	356 680	120 380	33,8	4
6.	Kreikka	128 900	38 700	30	37,2
7.	Portugali	91 500	27 050	29,6	24
8.	Alankomaat	33 880	9 490	28	59,5
9.	Belgia ja Luxemburg	32 820	8 340	25,4	4,8
10.	Britannia	240 880	59 680	24,8	1,8
11.	Itävalta	82 730	14 790	17,9	0,3
12.	Irlanti	68 890	10 790	15,7	-
13.	Suomi	304 590	21 770	7,1	2,9
14.	Ruotsi	411 620	27 470	6,7	4,2
	EU 15	3 138 570	856 150	27,6	14,3

Lähes 20 prosenttia maailman viljelysmaasta on keinokasteltua. Keinokastelu paitsi mahdollistaa kuivuudesta kärsivän, sinänsä hedelmällisen maan viljelyn, sitä käytetään myös satoisuuden parantamiseen ja, kuten esimerkiksi Kaukoidässä, riisin tuotantoon. Yli puolet viljelyalasta on keinokastelun piirissä 21 maassa, ja näistä neljässä, Djiboutissa, Egyptissä, Kuwaitissa ja Turkmenistanissa, koko viljelty ala. Ainoana Euroopan valtiona yli 50 prosentin listalta löytyy Alankomaat.

Keinokastellun maan osuus viljelyalasta

		keino-kasteltua % viljelyalasta
	maa	1999-2000
1.	Djibouti	100
	Egypti	100
	Kuwait	100
	Turkmenistan	100
5.	Uzbekistan	88,3
6.	Tadzikistan	83,6
7.	Bahrain	83,3
8.	Pakistan	82
9.	Oman	80,5
10.	Chile	78,5
11.	Suriname	76,1
12.	Kirgisia	74,7
13.	Azerbaidzan	73,4
14.	Pohjois-Korea	73
15.	Irak	63,6
16.	Qatar	61,9
17.	Etelä-Korea	61
18.	Alankomaat	59,5
19.	Arabiemiirikunnat	56,7
20.	Japani	54,6
21.	Armenia	51,3
		¨
129.	Suomi	2,9
	EU 15	14,3
	Koko maailma	18,3
Taulukossa ovat mukana kaikki ne maat, joissa keinokastelun osuus viljelyalasta ylittää 50 prosenttia.

Lähde: Maailma numeroina.

Kai Enkama
Tilastokirjasto

Päivitetty 16.2.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi