Julkaistu: 20.2.2004
Kiinan kasvu lisää Aasian sisäistä kauppaa
Tuotannon ulkoistamiset muuttavat kansainvälisen kaupan rakennetta. Kiina-ilmiön myötä Aasian riippuvuus lännen talouskehityksestä vähenee.
Kauppa Kiinan ja muiden maiden välillä yli kolminkertaistui vuosien 1990 ja 2001 välillä. Aasian kehityspankin tuoreimman kehityskatsauksen mukaan lisääntynyt erikoistuminen ja tuotannon ulkoistamiset Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ovat lisäksi johtaneet Aasian sisäisen kaupan huimaan kasvuun viime vuosina. Kun tähän yhdistyy alueen nopea talouskasvu, Aasian riippuvuus lännen talouskehityksestä vähenee. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian maista on tullut nettoviejiä Kiinaan. Vienti koostuu pääasiassa laitteiden osista ja puolivalmisteista, joista Kiinassa kootaan valmiita tuotteita kehittyneiden maiden markkinoille.
Kiinan talous on kasvanut viime vuodet noin kahdeksan prosentin vuosivauhtia, ja vauhdin ennustetaan pysyvän yhtä kovana jatkossakin. Kansainvälisen valuuttarahaston ekonomistien Eswar Prasadin ja Thomas Rumbaugh'n tuoreen raportin mukaan Kiinan vienti ja tuonti ovat kasvaneet maailmankauppaa nopeammin aina maan avautumisesta, vuodesta 1979 lähtien. Ekonomistien mukaan 1990-luvun tariffien alennukset, talousuudistukset ja vuoden 2001 WTO-jäsenyys ovat kiihdyttäneet vauhtia entisestään. Esimerkiksi viime vuonna Kiinan vienti lisääntyi 30 prosenttia ja tuonti 40 prosenttia.
Talouden avoimuus kaupalle; vienti ja tuonti prosentteina BKT:stä
Globaalin tuotantoketjun syntyminen on tuonut mukanaan niin sanotun Kiina-ilmiön: länsimaiset yritykset siirtävät yksinkertaista teollisuustyötä kuten kokoonpanoa halvan työvoiman Kiinaan. Tältä ei tunnetusti ole välttynyt Suomikaan. Suomalaiset työntekijäjärjestöt ovat vaatineet muun muassa presidentti Tarja Haloselta ja EU:lta kansainvälisiä toimia, jotta kiinalaisten työntekijöiden asema kohentuisi ja maahan saataisiin esimerkiksi työntekijöiden järjestäytymisvapaus ja lakko-oikeus. Hallitus on lisäksi asettanut asiantuntijaryhmän pohtimaan maailmantalouden muutosten vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen.
Tuottavuutta ja työttömyyttä
Korkean teknologian osuus Kiinan viennistä on kasvanut selvästi viime vuosina. "Alhaiset työvoimakustannukset ovat lisänneet ulkomaisia sijoituksia, mikä on nostanut työvoiman tuottavuutta. Talouden kilpailukyky on dollariin sidotun valuutan, renminbin nykyistä heikkouttakin tärkeämpi tekijä Kiinan menestyksessä", Prasad ja Rumbaugh arvioivat. Ongelmiakin on: kansantasavallan työttömyys pahenee, kun vanhoja ja kannattamattomia valtion yrityksiä suljetaan ja väkeä virtaa maaseudulta kaupunkeihin työnhakuun. Tuloerot ovat myös kasvussa, vaikka kiinalaisten elintaso keskimäärin koheneekin. Lisäksi luottotappiot lisääntyvät nopeasti pankkisektorilla.
Kiinan viennin viime vuosikymmenien huimat kasvuluvut eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisia Aasian taloushistoriassa. "Japanin ja Korean vienti kasvoi teollistumisen alkuvaiheessa vielä vauhdikkaammin, ja peräti kolmen vuosikymmenen ajan", Prasad ja Rumbaugh korostavat. Kiinan talousbuumi saattaa siis jatkua vielä useita vuosia.
Kiinalaiset tavarat käyvät kaupaksi, Kiinan vienti maittain, miljardia USA:n dollaria
Vienti Kiinaan vetää, Kiinaan suuntautuneen viennin osuus valittujen maiden kokonaisviennistä, %
Asem-kokous Suomeen
Globalisaation ja Kiina-ilmiön haasteiden myötä Asem- eli Aasia-Eurooppa-huippukokousten taloudellisen painoarvon on toivottu kasvavan. Hollantilaisen Kansainvälisen Aasia-tutkimusinstituutin Asem-projektipäällikön Rima Sondaite van Soestin mukaan liike-elämän edustajat ovat valittaneet kokousten olevan kaupan asioissa liian riippuvaisia WTO:sta ja muutenkin turhan epävirallisia luonteeltaan.
Virallisesti esimerkiksi työelämän normeista päätetään Kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa ja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Rima Sondaite van Soestin mukaan WTO:n Dohan kierroksen takkuilu saattaa kuitenkin lisätä Asem-kokousten taloudellista painoarvoa. "Useiden tarkkailijoiden mielestä Asemia ei oteta vakavasti ennen kuin siihen kuuluvat kauppaneuvottelut", Sondaite van Soest sanoo.
Seuraava EU:n ja Aasian välinen Asem-huippukokous pidetään tämän vuoden lokakuussa Hanoissa. Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla ja varautuu Hanoin jälkeisen Asem-huippukokouksen järjestämiseen Helsingissä. Metalliliitto on vaatinut globaalien työmarkkinasääntöjen sisällyttämistä Helsingin kokouksen aiheisiin.
Antton Lounasheimo
Päivitetty 20.2.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi