Julkaistu: 20.2.2004
USA kerää eniten rojalti- ja lisenssimaksuja
Rojaltit ja lisenssimaksut ovat ns. tietoperustaisia palveluja (knowledge-based services), ja niillä on keskeinen merkitys nk. teknologiamaksutaseessa, jonka avulla mitataan teknologisen osaamisen siirtymistä eri maiden välillä. Lähtökohtana on se, että teknologista kehitystä tapahtuu joko investoimalla tutkimus- ja kehitystoimintaan omassa maassa tai tuomalla teknologista osaamista ulkomailta maksamalla rojalteja ja lisenssimaksuja, jolloin saman innovoinnin tuloksia voidaan hyödyntää useammassa maassa.
Alijäämä rojalti- ja lisenssimaksuissa voi kertoa siitä, että maassa ei ole riittävästi teknologista osaamista. Toisaalta alijäämä voidaan tulkita myös ulkomaisen teknologian tuonnissa tapahtuneeksi kasvuksi, jolloin lisääntynyt investointihalukkuus kertoo myös pyrkimyksestä kohentaa oman maan teknologian tasoa ja sitä kautta saavuttaa kilpailuetuja.
Yhdysvallat on selkeästi johtava rojalti- ja lisenssimaksujen nettosaaja. Yhdysvaltoihin maksettiin vuonna 2001 rojalti- ja lisenssimaksuja 42,8 miljardin euron arvosta. Tämä tarkoittaa, että Yhdysvaltojen rojalti- ja lisenssimaksutulot ulkomailta olivat noin kolminkertaiset verrattuna koko EU:n saamiin vastaaviin tuloihin. Tämä suhde on pysynyt suunnilleen ennallaan kymmenkunta vuotta, mutta samaan aikaan sekä Yhdysvaltojen että EU-maiden saamien rojalti- ja lisenssimaksutulojen määrä on lähes kolminkertaistunut.
EU:kin on maksaja
Eurostatin uusimpien, vuotta 2001 koskevien tietojen mukaan EU-maiden ulkomailta saamien rojalti- ja lisenssimaksutulojen määrä kasvoi 4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2000 vastaava kasvu oli 11 prosenttia ja vuonna 1999 14 prosenttia. Kasvun hidastumista tapahtui myös muussa palveluviennissä EU:n ulkopuolelle, mutta myös USA:n ja Japanin ulkomailta saamien rojalti- ja lisenssimaksutulojen määrän kasvu hidastui välillä 2000-2001.
EU on rojalti- ja lisenssimaksujen suhteen nettomaksaja. Vuonna 2001 alijäämän suuruus oli 8,7 miljardia euroa, ja valtaosa tästä selittyy 10,2 miljardin suuruisella alijäämällä Yhdysvaltojen kanssa, joka on säilynyt verrattain stabiilina vuodesta 1999.
Rojalti- ja lisenssimaksujen osuus EU-maiden kokonaispalveluviennistä oli 4 prosenttia, kun Yhdysvalloilla vastaava luku oli 15 prosenttia ja Japanilla vielä hieman tätäkin korkeampi.
Palvelutuonnista rojalti- ja lisenssimaksut muodostivat 8 prosenttia sekä EU-mailla että Yhdysvalloilla, kun taas Japanin palvelutuonnissa ulkomaille maksettavien rojaltien ja lisenssimaksujen osuus oli 10 prosenttia.
Monet maat riippuvaisia USA:sta
Rojalti- ja lisenssimaksutulot ulkomailta muodostavat noin kolmanneksen Yhdysvaltojen kokonaispalveluviennin ylijäämästä. Yhdysvaltojen suuri ylijäämä rojalteissa ja lisenssimaksuissa viittaa siihen, että monikansallisten konsernien emo- ja tytäryritysten ja sivuliikkeiden välillä kulkee suuria rojalti- ja lisenssimaksueriä ja toisaalta myös siihen, että monilla muilla mailla on jonkinasteinen riippuvuus Yhdysvaltojen teknologiasta. Rojalti- ja lisenssimaksujen kaupan kansainvälistyminen on lisännyt erikoistumista tällaisten palvelujen tuottamiseen ja sitä kautta mahdollistanut myös erikoistumisen Yhdysvalloille tuoman suhteellisen edun tehokkaan hyödyntämisen.
Rojalti- ja lisenssimaksujen osuus bkt:sta vaihtelee EU-maiden välillä huomattavasti. Ulkomaisten rojalti- ja lisenssimaksutulojen osuus muodosti 0,15 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bkt:sta. Yhdysvalloilla osuus oli 0,38 prosenttia, mutta näiden vientitulojen osuus bkt:sta kasvoi yhtä nopeasti aikavälillä 1992-2001 EU-alueella ja Yhdysvalloissa.
EU-maista kasvu oli voimakkainta Ruotsissa, Britanniassa, Suomessa ja Alankomaissa, ja näiden maiden kohdalla ulkomaisten rojalti- ja lisenssimaksutulojen osuus bkt:sta olikin suurempi kuin Yhdysvalloilla tai Japanilla. Kun tulot suhteutetaan väkilukuun, USA saa niitä 134 dollaria, Suomi 220 dollaria henkeä kohden.
Lähteet: Eurostat ja YK.
Päivitetty 20.2.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi