Julkaistu: 20.2.2004
Tietotekniikan osuus teollisuuden käyttöomaisuudesta on kasvanut
Tietokoneiden merkitys teollisuuden käyttöomaisuuskannassa on vielä melko pieni. Osuus on kuitenkin kasvanut, ja Suomi kulkee USA:n edellä kehityksessä.
Heikki Sillantaka
TIETOKONEIDEN ja niiden oheislaitteiden kuten ohjelmistojen osuus teollisuuden koko käyttöomaisuuskannasta oli 2,0 prosenttia vuonna 2002. Osuus on kasvanut vuodesta 1990, jolloin kysely suoritettiin edellisen kerran. Tuolloin osuus oli 1,2 prosenttia.
Eliniältään tietokoneet ja niiden oheislaitteet ovat kiinteästä käyttöomaisuudesta lyhytikäisin käyttöomaisuusryhmä. Nykyisen laitteiston elinikä on 6,1 vuotta. Edelleen uudelle hankittavalle kalustolle odotettu elinikä on vielä tätä lyhyempi, noin 4,6 vuotta.
Tietokoneiden ja oheislaitteiden elinkaari on vuosikymmenessä lyhentynyt, sillä vuonna 1990 niiden elinikä oli noin seitsemän vuotta. Tällöin myös uusien hankintojen elinikä oli nykyistä pidempi, noin kuusi vuotta.
Teknologian käyttö teollisuudessa
Kanadan ja USA:n tiedoissa on oletettu,
- että computer-aided design and engineering = CAD,
- programmable controllers = tietokoneohjatut tuotantoprosessit,
- pick and place robots = robotit,
- numerically controlled and computer numerically controlled machines = NC,
- CAD output to control manufacturing machines = CAM,
- joustavat tuotantojärjestelmät = FMS.
- Muu sovellus -kohtaa ei Kanadassa ja USA:ssa kysytty.
Lukemat ovat palkatun henkilöstön lukumäärällä painotettuja. Mukana vain teknologian käyttöä koskevaan kohtaan vastanneet. Lukemat kuvaavat käyttöä tällä hetkellä.
Lähteet: Sabourin, Teollisuuden käyttöomaisuus ja teknologia 1990, Teollisuuden käyttöomaisuus ja teknologia 2002 -tietokanta.
Teknologiasovellusten käyttö kasvanut
Teknologian käyttöä mitattiin kyselyssä numeerisesti ohjattujen työstökoneiden (NC), computer-aided design (CAD) -sovellusten, computer-aided manufacturing (CAM) -sovellusten, tietokoneohjattujen tuotantoprosessien, joustavien tuotantojärjestelmien (FMS), robottien ja muiden sovellusten käytöllä. Myös näiden teknologiasovellusten käyttö on teollisuudessa kasvanut huomattavasti vuodesta 1990 vuoteen 2002. Käyttö on kasvanut kaikilla kysytyillä sovelluksilla. Suhteessa eniten on kuitenkin kasvanut joustavien tuotantojärjestelmien (FMS) ja robottien käyttö.
Kanadasta ja Yhdysvalloista on saatavilla vastaavat tiedot teollisuudesta vuodelta 1993. Vertailun perusteella Suomessa erilaisia teknologian sovelluksia käytetään melko paljon. Jo vuonna 1990 Suomessa käyttäjien osuudet vastaajista olivat useimmilla sovelluksilla suurempia kuin vertailuvuonna Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Vuodesta 1990 vuoteen 2002 käyttäjien osuus Suomessa kasvoi vertailukohtana olevien maiden ohi vielä joidenkin sovellusten kohdalla. Käyttäjien osuudet vastaajista ovat lähempänä Suomea Yhdysvalloissa kuin Kanadassa.
Muutoksia toimialarakenteessa
Yhteen laskettu käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvo vuonna 2002 teollisuudessa oli noin 120,3 miljardia euroa. Vuonna 1990 tämä arvo oli 80,8 miljardia euroa. Vuoden 1990 hinnoilla teollisuuden käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvo oli 94,7 miljardia euroa vuonna 2002. Käyttöomaisuuden arvo on siis kasvanut näinä vuosina noin 17 prosenttia.
Käyttöomaisuudella mitaten teollisuuden toimialarakenteessa on tapahtunut pieni muutos. Metsäteollisuus on yhä suurin toimiala. Vuodesta 1990 vuoteen 2002 on käyttöomaisuus kuitenkin kasvanut erityisesti elektroniikka- ja sähköalalla. Näiden lisäksi teollisuuden keskiarvoa nopeammin käyttöomaisuus on kasvanut muussa tehdasteollisuudessa, kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa.
Käyttöomaisuusryhmien osuudet teollisuuden käyttöomaisuuskannasta
Käyttöomaisuuden kokonaiselinikä on kasvanut
Käyttöomaisuuden kokonaiselinikä teollisuudessa oli hieman pidempi keskimäärin vuonna 2002 kuin 1990. On mielenkiintoista huomata, että sekä vuonna 1990 että 2002 tulevien uusien hankintojen elinikä arvioitiin hieman lyhyemmäksi kuin nykyisen käyttöomaisuuden elinikä kaikilla käyttöomaisuusryhmillä. Näistä pääkäyttöomaisuusryhmistä eliniältään pitkäikäisimpiä ovat rakennukset ja lyhytikäisimpiä taas kuljetusvälineet.
Eroja käyttöomaisuuden iässä ja jälleenhankinta-arvoissa selittävät muutokset taloudellisessa ympäristössä tarkasteluajanjaksona. Elektroniikka- ja sähköalan kasvua selittää Nokian kasvaminen yhdeksi maailman suurimmista yhtiöistä. Merkittävimpiä muita muutoksia teollisuuden toimipaikkojen taloudellisessa ympäristössä tarkasteluajanjaksona ovat olleet kansainvälisen kilpailun kasvu, Neuvostoliiton kaupan romahtaminen, Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ja euron käyttöön otto Suomessa.
Käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvot toimialoittain
Käyttöomaisuuden ikä
Lukemat ovat kullekin ryhmälle käyttöomaisuuden jälleenhankinta-arvoilla painotettuja arvoja
Lähteet:
Sabourin, David, (2001), "Skill Shortages and Advanced Technology Adoption", numero 175, Statistics Canada.
Teollisuuden käyttöomaisuus ja teknologia 1990, (1991) Tilastokeskus.
Teollisuuden käyttöomaisuus ja teknologia 2002 -kyselyn tietokanta, Tilastokeskus.
Päivitetty 20.2.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi