Julkaistu: 11.3.2002
Julkisista menoista 42 % sosiaaliturvaan
Julkisista kokonaismenoista käytetään eniten sosiaaliturvaan, vaikka sen osuus kokonaismenoista on laskenut viime vuosina. Menoryhmittäin tarkasteltuna menoja kului eniten eri siirtomenoihin ja palkansaajakorvauksiin.
Olli Seppänen
Julkiset kokonaismenot kasvoivat vuosina 1995-2000 melko tasaisesti, ja ne olivat vuonna 2000 vajaat 63,8 miljardia euroa (taulukko 1). Kokonaismenojen kasvu on vuodesta 1997 alkaen ollut hitaampaa kuin bruttokansantuotteen (bkt) kasvu. Kokonaismenojen suhde bkt:hen on laskenut vähintään prosenttiyksikön vuosittain. Vuonna 2000 suhde putosi 48,6 prosenttiin nopean talouskasvun ansiosta.
Taulukko 1. Julkiset kokonaismenot tehtävittäin 1995 ja 2000, miljoonaa euroa
| 1995 | 2000 | Muutos | |
| Yleinen julkishallinto (01) | 6 491 | 8 049 | 1 558 |
| Puolustus (02) | 1 895 | 1 929 | 34 |
| Yleinen järjestys ja turvallisuus (03) | 1 392 | 1 799 | 407 |
| Elinkeinoelämään liittyvät asiat (04) | 6 746 | 6 332 | -414 |
| Ympäristönsuojelu (05) | 295 | 457 | 162 |
| Asuminen ja yhdyskuntapalvelut (06) | 1 102 | 1 039 | -63 |
| Terveydenhuolto (07) | 5 914 | 7 601 | 1 687 |
| Virkistys-, kulttuuri- ja uskonnollinen toiminta (08) | 1 157 | 1 466 | 309 |
| Koulutus (09) | 7 134 | 8 276 | 1 142 |
| Sosiaaliturva (10) | 24 786 | 26 868 | 2 082 |
| Tehtävät yhteensä | 56 911 | 63 817 | 6 906 |
Tuoreiden ennakkotietojen mukaan suhde kuitenkin nousi 49,4 prosenttiin vuonna 2001.
Sosiaalietuudet vähentyneet
Tehtävittäin tarkasteltuna menoja on käytetty selvästi eniten sosiaaliturvaan. Sen osuus on yli 40 prosenttia kokonaismenoista (kuvio 1). Huomattava osuus menoista käytetään myös yleiseen julkishallintoon, elinkeinoelämään liittyviin tehtäviin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen, joiden kunkin osuus kokonaismenoista on noin 10 prosenttia. Esimerkiksi puolustuksen osuus kokonaismenoista on noin kolme prosenttia.
Kuvio 1. Tehtävien suhteelliset osuudet julkisista kokonaismenoista vuonna 1995 ja 2000
Yleisen julkishallinnon, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden, ympäristönsuojelun, terveydenhuollon, virkistys- ja kulttuuritoiminnan ja koulutuksen osuus kokonaismenoista on kasvanut vuodesta 1995 vuoteen 2000. Yleisimmin syynä on ollut palvelujen tuottamiseen käytettyjen palkansaajakorvausten ja välituotekäytön kasvu. Näin on esimerkiksi terveydenhuollossa, yleisessä julkishallinnossa sekä yleisessä järjestyksessä ja turvallisuudessa. Lisäksi terveydenhuollossa sosiaalietuuksien, kuten KELAn lääkekorvauksien, kasvu on nostanut terveydenhuollon menojen suhteellista osuutta. Virkistys- ja kulttuuritoiminnan ja koulutuksen tulonsiirtoja on myös maksettu viime vuosina entistä enemmän. Tulonsiirtojen lisäksi virkistys- ja kulttuuritoimintaan on investoitu viime vuosina enemmän kuin viime vuosikymmenen puolivälissä.
Puolustuksen, elinkeinoelämään liittyvien tehtävien, asumisen ja yhdyskuntakehityksen ja sosiaaliturvan menojen suhteelliset osuudet kokonaismenoista ovat olleet viime vuosina laskussa. Sosiaalietuuksien hidas kasvu on pienentänyt sosiaaliturvan menojen osuutta kokonaismenoista verrattuna viime vuosikymmenen puoliväliin. Sosiaalietuudet jopa vähenivät vuonna 2000 verrattuna edelliseen vuoteen.
Elinkeinoelämään liittyvien tehtävien suhteellisen osuuden pienenemisen on aiheuttanut pääosin maataloudelle maksettujen tuotantotukipalkkioiden väheneminen ja maa- ja vesirakenneinvestointien maltillinen kasvu verrattuna vuoteen 1995. Puolustuksen menojen osuutta on pienentänyt välituotekäytön yleistä kokonaismenojen kasvua hitaampi kehitys sekä investointien väheneminen. Välituotekäyttöön sisältyy myös aineiden, tarvikkeiden ja palvelujen ostot sekä maanpuolustuskaluston ostot. Edellä mainituista tehtävistä elinkeinoelämään liittyvien tehtävien sekä asumisen ja yhdyskuntakehityksen menot ovat laskeneet tarkastelujaksolla myös absoluuttisesti (taulukko 1).
Päivitetty 11.3.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi