Julkaistu: 12.3.2002
Inhimillinen pääoma keskittyy muutamille harvoille alueille
Heikki Havén
Koko työllisen työvoiman ja yritysten henkilöstön koulutustaso on korkein Helsingin ja Oulun seutukunnissa. Korkeasti koulutetun työvoiman kasvun osuus koko maan kasvusta oli 90-luvun loppupuoliskolla selvästi suurin Helsingin seutukunnassa. Pääkaupunkiseudun korkeakouluista valmistuneet työllistyvät Uudellemaalle.
Inhimillisen pääoman keskittymistä voidaan kuvata työllisen työvoiman ja yritysten henkilöstön koulutustasolla seutukunnittain. Taulukkoon 1 on poimittu ne yhdeksän seutukuntaa, joissa työllisen työvoiman koulutustaso oli korkein vuonna 1999. Näissä seutukunnissa oli noin puolet maan työllisestä työvoimasta.
Taulukko 1. Työllisen työvoiman (15-74-vuotiaat) koulutustaso seutukunnittain 1999 (yhdeksän kärjessä)
| Työpaikan seutukunta | Työllinen työvoima yhteensä |
Koulutusaste 1 | Koulutustaso- indeksi |
|||||
| Perus | Keski | Alin korkea | Korkeakoulu | |||||
| Osuus maan työllisestä työvoimasta, % | ||||||||
| 1. | Oulun | 75 380 | 3,5 | 2,5 | 3,6 | 3,6 | 4,5 | 394 |
| 2. | Helsingin | 619 578 | 28,5 | 27,2 | 24,5 | 29,5 | 40,2 | 389 |
| 3. | Jyväskylän | 56 325 | 2,6 | 2 | 2,6 | 2,8 | 3,1 | 384 |
| 4. | Kuopion | 44 415 | 2 | 1,5 | 2,1 | 2,5 | 2,1 | 379 |
| 5. | Rovaniemen | 23 608 | 1,1 | 0,8 | 1,1 | 1,4 | 1,1 | 372 |
| 6. | Tampereen | 129 704 | 6 | 5,2 | 6,1 | 6 | 6,8 | 368 |
| 7. | Vaasan | 40 921 | 1,9 | 1,7 | 1,8 | 2,1 | 2,1 | 367 |
| 8. | Joensuun | 34 612 | 1,6 | 1,3 | 1,7 | 1,7 | 1,5 | 361 |
| 9. | Turun | 124 272 | 5,7 | 5,4 | 5,8 | 5,8 | 6 | 357 |
| 9 seutukuntaa yhteensä | 1 148 815 | 52,8 | 47,7 | 49,4 | 55,4 | 67,4 | ||
| Koko maa yhteensä | 2 173 885 | 100 | 521 399 | 924 874 | 388 147 | 339 465 | 347 | |
| 1 Koulutusaste: perusaste = ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa, keskiaste = ammatillisen koulun tutkinnot, ylioppilastutkinto, alin korkea-aste = ammatillisen opistoasteen tutkinnot, korkeakouluaste = ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot | ||||||||
| Lähde: www.tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu | ||||||||
Seutukunnat on asetettu järjestykseen koulutustasoindeksin perusteella. Koko maan työllisen työvoiman koulutustaso koulutustasoindeksillä ilmaistuna oli 347 vuonna 1999. Indeksiluku kertoo, että jokainen vuonna 1999 työssä oleva oli suorittanut keskimäärin 3,47 vuotta tutkintoon johtavaa koulutusta peruskoulun jälkeen.
Korkein keskittyy eniten
Pitkälle koulutetun työvoiman alueellinen keskittyminen on sitä suurempaa, mitä korkeammasta tutkinnosta on kyse. Korkeakoulutason (ammattikorkeakoulun ja yliopistollisen) tutkinnon suorittaneesta työvoimasta 67 prosenttia oli työssä yhdeksässä koulutustasoltaan korkeimmassa seutukunnassa, mutta perusasteen (ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa) ja keskiasteen (ammatillisen koulun, ylioppilas) tutkinnon suorittaneesta työvoimasta 48-49 prosenttia. Myös alimman korkea-asteen (esim. teknikon, insinöörin, opistomerkonomin, sairaanhoitajan) tutkinnon suorittaneita oli työvoiman keskimääräistä jakaumaa enemmän näissä korkean koulutustason seutukunnissa.
Korkein työllisen työvoiman koulutustaso oli Oulun seutukunnassa (Oulu ympäristökuntineen), toiseksi korkein Helsingin seutukunnassa (pääkaupunkiseutu ympäristökuntineen) ja kolmanneksi korkein Jyväskylän seutukunnassa (Jyväskylä ympäristökuntineen). Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet keskittyivät kaikkein voimakkaimmin Helsingin seutukuntaan, jossa korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus koko maan korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista oli 40 prosenttia, mutta koko työllisen työvoiman osuus alle 29 prosenttia.
Edellä mainittujen seutukuntien koulutustasoa nostavat erityisesti yliopistot, mutta myös yritysten henkilöstön koulutustaso ovat maan korkeimpia. Korkeimman koulutustason seutukunnat ovat myös työpaikkamäärältään maan suurimpia seutukuntia.
Helsinki ja Oulu yrityskärjessä
Yritysalan henkilöstön koulutustasoa on kuviossa 1 vertailtu seutukunnittain. Yritysalaan on luettu yksityiset ja julkiset yritykset pankkeja ja vakuutuslaitoksia lukuun ottamatta. Myöskään yrittäjät ja ammatinharjoittajat eivät sisälly yritysalaan.
Kuvio 1. Henkilöstön koulutustaso yritysalalla seutukunnittain 1999
Seutukunnat on jaoteltu henkilöstön koulutustason perusteella kolmeen ryhmään: korkean, keskitason ja matalan koulutustason seutukuntiin. Kaikkein tummimmalla värillä on osoitettu ne seitsemän seutukuntaa, joissa koulutustasoindeksin arvo ylitti maan keskiarvon 310. Loput 78 seutukuntaa on puolitettu keskitason ja matalan koulutustason seutukunniksi.
Henkilöstön koulutustaso yritysalalla oli korkein (indeksi 351) Helsingin seutukunnassa ja toiseksi korkein Oulun seutukunnassa (342). Järjestyksessä seuraavina tulivat Vaasan (331) ja Tampereen seutukunnat (330). Kolme muuta kärkiryhmän seutukuntaa olivat Jyväskylän (326), Varkauden (319) ja Kuopion seutukunnat (310).
Koulutustasoltaan korkeimmissa seutukunnissa toimivien yritysten henkilöstö oli maan nuorinta, Oulun seutukunnassa keski-ikä (mediaani) oli 35 ja Helsingin seutukunnassa 36 vuotta. Koko maassa yritysalan henkilöstön mediaani-ikä oli 38 vuotta 1999. Korkein se oli Koillis-Pirkanmaan seutukunnassa, 42 vuotta.
Lähde: Tilastokeskuksen joulukuussa avaama Sijoittumispalvelu http://tilastokeskus.fi/sijoittumispalvelu
Taloudellinen kasvu lisää inhimillisen pääoman keskittymistä
Korkeimman koulutuksen suorittaneet sijoittuvat kasvukeskuksiin
Päivitetty 12.3.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi