Julkaistu: 14.3.2003
Vienti veti vaisuun kasvuun
Talouden kasvu palautui vientivetoiseksi vuonna 2002. Kiinteät investoinnit supistuivat ensi kerran sitten vuoden 1994.
Bruttokansantuotteen määrä kasvoi 1,6 prosenttia vuonna 2002 ennakkotietojen mukaan. Vuoden sisäinen kehitys oli tempoilevaa. Ensimmäisellä neljänneksellä oltiin vielä 0,3 prosentin laskusuunnassa edelliseen neljännekseen verrattuna, mutta toisella tuli peräti 1,8 prosentin kasvupyrähdys. Kolmannella neljänneksellä kasvu laantui ja pysyi suunnilleen yhtä voimakkaana loppuvuodesta - toisin kuin monessa muussa maassa.
- Vuosi olisi voinut olla paljon huonompikin Suomelle, sanoo yliaktuaari Arto Kokkinen kansantalouden tilinpidosta. - Varsinkin loppuvuosi olisi voinut olla huonompi, kun ottaa huomioon Euroopan suurista talouksista tulleet synkät uutiset.
Bruttokansantuote oli viime vuonna 140 miljardia euroa. Ennakkotiedot perustuvat 21.2.2003 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin viime vuoden talouskehityksestä.
Bkt:n määrän muutos, %
Metalli- ja metsäteollisuus piristyivät
Alkutuotannon määrä kasvoi 2 prosenttia edellisestä vuodesta. Kotieläintalouden tuotanto kasvoi hiukan enemmän kuin kasvinviljely. Metsätalous lisääntyi 3 prosenttia hakkuiden kasvaessa metsäteollisuuden puunkysynnän myötä.
Jalostuselinkeinojen tuotanto kasvoi yhden prosentin. Metalliteollisuuden tuotanto kasvoi vajaat 3 prosenttia tuotannon käännyttyä kasvuun keväällä. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto lisääntyi 8 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto oli 4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin tuotanto supistui.
- Keväällä alkoi tuotannon elpyminen metsä- ja metalliteollisuuden vientikysynnän myötä, sanoo tilastopäällikkö Tuomas Rothovius. - Kasvusysäys tuli nimenomaan viennistä, mutta myös yksityinen kulutus lisääntyi keväällä autohankintojen myötä. Investointien vähyys puolestaan on hidastanut kasvua.
Talonrakentaminen väheni yli 2 prosenttia. Asuinrakentamisen lasku pysähtyi vuoden mittaan, sen sijaan muu talonrakentaminen supistui koko vuoden. Maa- ja vesirakentaminen lisääntyi 3 prosenttia.
Toimialoittaiset kasvuprosentit vuonna 2002
Teollisuuden liikevaihto (arvoindeksi 1995=100, trendi)
Kestääkö kulutus?
Kansantalouden kysynnän kasvu oli viime vuonna nettoviennin sekä yksityisen ja julkisen kulutuksen varassa. Edellisistä vuosista poiketen yksityiset investoinnit eivät lisänneet kansantalouden kysyntää.
Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 2 prosenttia. Vielä alkuvuonna kulutusta hillitsi pidättyvyys henkilöautohankinnoissa, mutta kotitalouksien autokaupat vilkastuivat jo keväästä alkaen. Viime vuonna kestävien kulutustavaroiden ostot kasvoivat yli 6 prosenttia supistuttuaan vielä edellisenä vuonna kolmisen prosenttia.
- Yksityinen kulutus on osaltaan ylläpitänyt kysyntää, mutta jaksaako se kestää, jos huonot uutiset lisääntyvät ja työllisyyskehitys vaarantuu, Arto Kokkinen pohtii.
Julkisten kulutusmenojen määrä lisääntyi 4 prosenttia ja julkiset investoinnit 7 prosenttia.
Koko taloudessa investoinnit supistuivat prosentin. Samoin kone-, laite ja kuljetusvälineinvestointien määrä kasvoi vain vajaan prosentin. Kuljetusvälineinvestoinnit piristyivät loppuvuotta kohden. Asuinrakennusinvestoinnit supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna runsaan prosentin ja muita talonrakennuksia pystytettiin 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tuloja kansalle, tulosta yrityksille
Kansantulo kasvoi viime vuonna nimellisesti vajaat neljä prosenttia ja oli henkeä kohti 22 500 euroa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 140 miljardia euroa. Se oli ensimmäistä kertaa yhtä suuri kuin bruttokansantuote, eli ulkomailta saatu ensitulo oli käytännössä yhtä suuri kuin ulkomaille maksettu ensitulo. Suurimpia eriä ensitulossa ovat korot, osingot ja kotiuttamattomat voitot, joista käytetään myös nimitystä "suorien sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot".
- Erityisesti Suomen kansantalouden ulkomaille maksamat nettokorkomenot ovat viime vuosina pienentyneet selvästi, toteaa Olli Savela kansantalouden tilinpidosta. - Tämä on seurausta kansantalouden ulkomaisen velan supistumisesta. Vaihtotase on ollut jatkuvasti ja selvästi ylijäämäinen jo vuodesta 1994 alkaen, mikä on pienentänyt kansantalouden velkaa ulkomaille.
Suomalaisten kotitalouksien palkkatulot kasvoivat runsaat kolme prosenttia ja työnantajain sosiaalivakuutusmaksut puolitoista prosenttia. Yhteensä palkansaajakorvaukset kasvoivat vajaat kolme prosenttia ja niiden osuus kansantulosta aleni 58,9 prosenttiin. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat neljä ja puoli prosenttia ja niiden osuus kansantulosta oli 26,6 prosenttia.
Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,1 prosenttia. Tuloihin ei kansantalouden tilinpidossa lueta luovutusvoittoja eikä työsuhdeoptioita, mutta niistä maksetut verot sisältyvät veroihin. Optiotuloja arvioidaan kertyneen viime vuonna puoli miljardia euroa kuten edellisenäkin vuonna.
Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu kolme ja puoli prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta. Kotitalouksien yrittäjätulo kasvoi runsaat 8 prosenttia. Huomattava osa kasvusta oli laskennallista asuntotuloa omistusasunnoista. Se kasvoi 16 prosenttia asuntolainojen korkojen alennuttua. Kotitalouksien osinkotulot alenivat runsaat 8 prosenttia. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet kasvoivat neljä prosenttia. Eläkesumma kasvoi kuusi prosenttia. Myös työttömyysturvaetuuksia maksettiin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 3,8 prosenttia eli saman verran kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen hieman ja oli syyskuun lopussa 69,1 prosenttia. Velkaantumisaste on luottokannan suhde vuoden käytettävissä olevaan tuloon.
Yritysten voitot kasvoivat hieman
Yritysten tulokset paranivat lievästi edellisestä vuodesta. Yritysten toimintaylijäämä kasvoi viime vuonna puolitoista prosenttia ja oli 22 miljardia euroa. Liikekirjanpidossa toimintaylijäämän käsitettä vastaa karkeasti liikevoitto. Myös yritysten bruttotoimintaylijäämä, joka käsitteeltään on lähellä käyttökatetta, kasvoi puolitoista prosenttia ja oli 35 miljardia euroa.
Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna runsaat viisi miljardia euroa, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritykset maksoivat yli 7 miljardia euroa, missä oli vähennystä neljä prosenttia.
Yritysten kiinteät investoinnit vähenivät viime vuonna prosentin ja olivat 16 miljardia euroa. Yritysten nettoluotonanto oli viisi ja puoli miljardia euroa eli puolisen miljardia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Valtiontalous ylijäämäinen kolmatta vuotta peräkkäin
Valtion rahoitusasema oli viime vuonna ylijäämäinen kuten kahtena aiempanakin vuonna. Ylijäämä oli 2,4 miljardia euroa eli hieman vähemmän kuin vuonna 2001. Ylijäämä pieneni, koska erityisesti kulutusmenot kasvoivat enemmän kuin tulot.
Valtion verotuotot sekä välittömistä että välillisistä veroista kasvoivat viisi prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien maksama arvonlisävero kirjataan kansantalouden tilinpidossa edelleen valtion arvonlisäverokertymään, vaikka käytännössä valtio palauttaa kuntien ja kuntayhtymien maksaman arvonlisäveron niille.
Palautus kirjataan kansantalouden tilinpidossa vuodesta 2002 alkaen tulonsiirroksi valtiolta paikallishallinnolle. Aiemmin sitä ei kirjattu, koska arvonlisäveron palautus perittiin kunnilta takaisin. Palautuksen takaisinperinnästä luovuttiin vuonna 2002. Jos valtion saamista välillisistä veroista vähennetään palautettu arvonlisävero, valtion tuotot välillisistä veroista olisivat alentuneet alenivat puoli prosenttia.
Valtion korkomenot vähenivät, koska velka supistui edelleen ja korkotaso aleni. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 8 prosenttia ja reaalisesti kuusi prosenttia alennuttuaan sitä ennen kahtena vuonna. Investoinnit kasvoivat viisi prosenttia.
Kuntatalous alijäämäinen
Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema ei muuttunut vaan oli noin puoli miljardia euroa alijäämäinen kuten edellisenä vuonna. Kuntien verotulot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kunnallisveron tuotto kasvoi vajaat 7 prosenttia, mutta yhteisöveron tuotto kunnille aleni 26 prosenttia. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettiin vuonna 2002 lähinnä sen takia, että niiltä ei enää peritä takaisin arvonlisäveron palautusta. Valtion tulonsiirrot kunnille lisääntyivät viisi prosenttia, kun mukaan ei lasketa arvonlisäveron palautusta. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti kuusi prosenttia ja reaalisesti kolme prosenttia. Investointien arvioidaan kasvaneen 7 prosenttia.
Sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli 4,7 miljardia euroa eli edellisen vuoden tasoa. Työeläkelaitosten saama maksutulo kasvoi viisi ja puoli prosenttia.
Yhteensä julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 6,6 miljardia euroa ylijäämäinen eli 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli 5,1 prosenttia. EMU-alijäämä/ylijäämä on käytännössä sama kuin kansantalouden tilinpidon mukainen julkisyhteisöjen nettoluotonanto. EMU-velka oli 42,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Veroaste aleni teknisistä syistä
Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 45,2 prosenttia. Edellisenä vuonna veroaste oli 46,0 prosenttia. Tämä OECD:n verotilaston mukainen veroaste perustuu kassatuloon, jolloin kunnille ja kuntayhtymille palautetun arvonlisäveron takaisin perinnästä luopuminen alentaa veroastetta. Tämän teknisen muutoksen vaikutus on arviolta puoli prosenttiyksikköä.
Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen (pois lukien sisäiset siirrot) kohosi hieman ja oli 49,2 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 49 prosenttia.
Päivitetty 14.3.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi