Julkaistu: 22.3.2004
Maaseutuindikaattorit-palvelu verkkoon
Maaseudun työllisyys elpynyt Pohjanmaalla
Maaseudun kehitystä voi huhtikuun alusta lähtien seurata Maaseutuindikaattorit-palvelun avulla. Indikaattorit kertovat mm. suurista alueellisista eroista maaseudun työllisyydessä.
Yrjö Palttila
TYÖLLISYYSASTE, työssäkäyvien osuus kaikista 15-64-vuotiaista, on 1990-luvun alkuvuosien rajun pudotuksen jälkeen vähitellen noussut kaikissa kuntatyypeissä. Nopeinta toipuminen on ollut kaupunkien läheisellä maaseudulla ja hitainta harvaan asutulla maaseudulla. Alueelliset vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnan kaikissa maaseututyypeissä oltiin vuoden 2001 loppuun mennessä päästy jo lähelle 12 vuoden takaisia arvoja. Etelä-Savossa toipuminen on taas ollut huomattavasti hitaampaa.
Korkeimmat työllisyysasteet löytyvät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kaupungeista tai niiden ympäristöistä, missä työllisyysaste oli 1990-luvun alussa päälle 75 prosentin tai sen tuntumassa. Varsinkin Itä-Uudenmaan kaupunkien läheisellä maaseudulla oltiin vuoden 2001 lopussa uudelleen lähestymässä 75 prosentin työllisyysastetta. Mutta esimerkiksi Kainuun harvaan asutulla maaseudulla työllisyysaste oli vain vajaa 50 prosenttia eli 10 prosenttiyksikköä alempi kuin 1990-luvun alussa. Tiedot käyvät ilmi Maaseutuindikaattorit-palvelusta.
Työllisyysaste, %
Jatkokehitystä käyttäjien palautteen pohjalta
Maaseutuindikaattorit on Tilastokeskuksen uusi Internetissä toimiva maksullinen indikaattoripalvelu. Maaseutualueiden kehitystä kuvaavat tunnusluvut ovat saatavissa samasta PX-Web -pohjaisesta palvelusta 1.4. alkaen. Halutut, valmiiksi lasketut tiedot tietyltä alueelta saadaan näyttöpäätteelle suoraan valikoista. Tiedot voi tallentaa myös omalle koneelle eri tiedostomuodoissa jatkomuokkausta varten. Palvelun käyttäjä tarvitsee salasanan ja käytöstä tehdään sopimus.
Tilastollinen seurantajärjestelmä on tarkoitettu maaseudun kehityksen seuraamiseen, alueiden vertailuun, päätöksenteon apuvälineeksi, kehittämistoimenpiteiden vaikutusten arviointiin ja tutkimuskäyttöön.
Tietokannan sisältöä on kehitetty Tilastokeskuksen ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Yhtenä lähtökohtana on ollut OECD:n jo 1990-luvun alussa käynnistynyt maaseutuindikaattorityö. Myös muun muassa EU:n aluekehityksen pääindikaattorit ja Suomen alueellisten EU-ohjelmien indikaattorit on huomioitu. Indikaattorit on valittu silmällä pitäen niiden tarkoituksenmukaisuutta, oikeellisuutta ja luotettavuutta. Erityisen tärkeää oli tietojen saatavuus eli se, että tilastoaineisto ylipäätään on olemassa. Indikaattorit pohjautuvat pääosin Tilastokeskuksen rekistereihin ja tilastoaineistoihin.
Palvelussa käyttäjä voi valita ilmiöalueet, alueet, aluetyypit, vuodet, muuttujat, luokitukset ja tiedostotyypin. Tietoja on vuosittain 1980-luvun lopulta alkaen. Valittuja tietoja voi siirtää muihin ohjelmiin monessa eri formaatissa. Palvelu sopii yhteen PC-Axis-taulukointiohjelman kanssa.
Maaseutuindikaattoreiden oleellisena etuna ovat palvelussa valmiina olevat maaseutualueiden kehityksen seuraamiseen tarvittavat aluetyypit:
Aluetyypit:
EU-ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kolmijako
- (harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaupunkien läheinen maaseutu, kaupungit)
EU-ohjelmakauden 2000-2006 tavoite-alueet
- (ei tavoitealue, tavoite 1 -alue, tavoite 2 -alue, siirtymäkauden alue)
Maaseutu-taaja-asutus -jako
- (haja-asutusalue + 200-499 asukkaan taajamat, vähintään 500 asukkaan taajamat) tai
Tilastollinen kuntaryhmitys
- (maaseutumaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, kaupunkimaiset kunnat)
Maaseutu-taaja-asutus -jako (ns. suppea maaseudun määrittely) on Suomen maaseutupolitiikassa perinteisesti käytetty maaseudun rajaustapa. Tämän rajauksen käyttö edellyttää lähtöaineistoja, joissa on mukana taajamarajat.
Esimerkkinä taajamarajoista Tampereen seutukunnan taajamat ja niiden väkiluku on esitetty lehden takasivulla.
Palvelussa on mukana yli 40 indikaattoria
Tietokantaan on poimittu Tilastokeskuksen ja muiden tiedontuottajien keskeisimmät maaseutualueiden kehitystä kuvaavat tiedot.
Palvelussa on mukana yli 40 indikaattoria, jotka jakaantuvat seuraaviin ilmiöalueisiin:
Ilmiöalueet:
VÄESTÖ JA MUUTTOLIIKE
- Väestön alueellinen sijoittuminen
- Väestönmuutos
- Väestönrakenne
- Alueen kesäasukkaat
TALOUDEN RAKENNE JA TOIMINTA
- Työvoima
- Työttömyys ja työllisyys
- Työpaikat
- Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti
- Aluetalous
- Liikeyritysten toimipaikat sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset
- Maa- ja metsätalous
- Matkailu
- Julkinen talous
ELINOLOT JA HYVINVOINTI
- Tulot
- Koulutus
YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS
- Maankäyttö
Tarkoitus on suorittaa jatkokehitystyötä käyttäjiltä saatujen palautteiden pohjalta. Kehitystyö liittyy myös EU:n tilastovirasto Eurostatin indikaattorihankkeeseen, jossa pyritään harmonisoimaan maaseudun määrittelyt vertailukelpoisten EU-tason tilastojen kokoamiseksi. PX-Web -ohjelmistoa ja sen kanssa yhteensopivia ohjelmistoja kehitetään Pohjoismaiden tilastovirastojen yhteistyönä.
Palvelun suppea demoversio on internetissä osoitteessa: http://tilastokeskus.fi/maaseutuindikaattorit/demo
Palvelun sisältöä maaseudun kolmijaon osalta kuvioin ja kartoin havainnollistava julkaisu löytyy osoitteesta: http://www.mmm.fi/julkaisut/maatalous/Maaseutuindikaattorit%20-julkaisu.pdf
Valmiissa palvelussa käytetään kuitenkin uudempia aluejakoja.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä ja on vastannut Maaseutuindikaattorit-verkkopalvelun kehittämisestä.
Päivitetty 22.3.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi