Julkaistu: 22.3.2004
Pohjoismaiset sähkömarkkinat heiluttavat Suomen energiataloutta
Pohjoismaisen vesivoiman vähyys lisäsi energian kulutusta Suomessa viime vuonna. Energian kokonaiskulutus kasvoi peräti 5 prosenttia verrattuna vuoteen 2002. Kulutuksen kasvu aiheutui energian hankinnan rakenteen muutoksesta. Sähkön nettotuonnin ja vesivoiman osuus energian hankinnassa väheni ja lauhdutusvoiman tuotanto kasvoi. Energian loppukäyttö sen sijaan kasvoi selvästi vähemmän.
LAUHDUTUSVOIMAN tuotannossa vain runsas 35 - 40 prosenttia polttoaineiden energiasisällöstä muunnetaan sähköksi, kun taas sähkön tuonnin ja vesivoiman laskennallinen hyötysuhde on täydet sata prosenttia. Lauhdutusvoiman tuotannolla tarkoitetaan sähkön tuotantoa voimalaitoksissa ilman lämmön talteenottoa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sähkön tuotantoprosessissa syntyvä lämpö käytetään joko kiinteistöjen lämmitykseen kaukolämmöllä tai hyödyksi teollisuuden prosesseissa.
Energian loppukäytöllä tarkoitetaan energialopputuotteiden eli sähkön ja kaukolämmön sekä rakennusten lämmitykseen käytettyjen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Kokonaiskulutuksen ja loppukäytön erotus menetetään energian muunto- ja siirtohäviöinä.
Energian kokonaiskulutus 1990-2003*
Sähkön hankinta 1990-2003*
Sähkön vienti moninkertaistui
Sähkön nettotuonti väheni viime vuonna 59 prosenttia ja kotimainen vesivoiman tuotanto 12 prosenttia. Sähkön siirron vuositaseessa tuonti Ruotsista vaihtui vienniksi. Runsassateisina vuosina sähkö virtaa yhteispohjoismaisilla energiamarkkinoilla Norjasta ja Ruotsista Suomeen. Nyt suunta muuttui, koska vesivarastot Norjassa ja Ruotsissa olivat pienet kuivan kesän ja syksyn 2002 ja kylmän talven 2002 takia. Ruotsin tuontia korvasi osittain tuonti Venäjältä, joka kasvoi jo heti vuoden 2003 alussa kasvaneen siirtokapasiteetin takia.
Sähkön tuotanto kasvoi Suomessa 12 prosenttia viime vuonna. Tuotannon kasvu aiheutui pääasiassa yhteispohjoismaisille energiamarkkinoille viedystä sähköstä. Lauhdutusvoiman tuotanto kasvoi peräti 62 prosenttia. Pääosa tuotannon kasvusta tapahtui lauhdutushiilivoimalaitoksissa, joita on käytetty monina aiempina vuosina hyvin vähän. Myös lämmön ja sähkön yhteistuotanto ja sähkön tuotanto ydinvoimalla kasvoivat jonkin verran.
Sähkön tuonti ja vienti 2002-2003, TWh
| Tuonti | Vienti | Nettotuonti | ||
| 2002 | Pohjoismaat | 5,5 | 1,5 | 4 |
| Venäjä | 7,9 | - | 7,9 | |
| Yhteensä | 13,4 | 1,5 | 11,9 | |
| 2003 | Pohjoismaat | 0,6 | 7 | -6,4 |
| Venäjä | 11,3 | - | 11,3 | |
| Yhteensä | 11,9 | 7 | 4,9 | |
| Summat eivät täsmää pyöristysten takia |
||||
Seurauksena suuret hiilidioksidipäästöt
Energian tuotantoon ja kulutukseen liittyvät hiilidioksidipäästöt nousivat viime vuonna kaikkien aikojen suurimmiksi. Päästöt kasvoivat 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja määrä oli kaikkiaan 70 miljoonaa tonnia. Suurin osa 8 miljoonan tonnin kasvusta aiheutui lisääntyneestä kivihiilen poltosta. Kivihiilen käyttö kasvoi viime vuonna yli 40 prosenttia, ja se lisäsi hiilidioksidipäästöjä yli 5 miljoonalla tonnilla.
Vuoden 2003 osalta toistaiseksi tiedossa ovat vain ne päästöt, jotka aiheutuivat fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytöstä ja ovat noin 80 prosenttia kaikista Kioton sopimuksessa seurattavista kasvihuonekaasupäästöistä. Niiden osalta perusvuoden 1990 päästöt ylittyvät 30 prosentilla.
Kioton sopimuksessa ja sitä seuraavassa EU:n sisäisessä taakanjaossa on Suomen tavoitteeksi asetettu kasvihuonekaasupäästöjen jäädyttäminen vuoden 1990 tasolle. Muiden kasvihuonekaasujen osalta vuoden 2003 päästötietoja koskevat laskelmat saadaan käyttöön vuoden loppupuolella. Vaikka niiden osalta kehitys on ollut loivasti laskeva, näyttää Suomen tavoitteen toteutuminen viime vuoden tilanteen valossa vaikealta.
Kansantalouden energiaintensiteetti kasvoi
Koska bruttokansantuote kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan vain 1,6 prosenttia, kasvoi Suomen kansantalouden energiaintensiteetti viime vuonna selvästi. Energiaintensiteetti on tapana laskea energian kokonaiskulutuksen ja bruttokansantuotteen suhteena, mihin vaikuttaa myös energian hävikki muunnettaessa sitä lopulliseen käyttömuotoonsa.
Energia- ja sähköintensiteetti 1975-2003*
Jos energiaintensiteetti laskettaisiin energian loppukäytön ja bruttokansantuotteen suhteena olisi energiaintensiteetti vähentynyt selvästi 1970-luvulta. Vallitsevalla laskentatavalla intensiteetti on vähentynyt vain hieman vuodesta 1975. Vähenemistä hidastaa se, että energiasta yhä suurempi osa kulutetaan sähkönä, jolloin energiasektorilla syntyy muunto- ja siirtohäviöitä. Toisaalta olisi otettava huomioon, että korkeampaan muotoon jalostetun energian käyttöarvo on usein suurempi.
Lisätietoja: Energiaennakkko 2003. Tilastokeskus
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen Ympäristö ja energia -vastuualueen tilastopäällikkö.
Päivitetty 22.3.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi