Putoaako Suomi kyydistä?

Suomi on tietoyhteiskuntana maailman etujoukkoa, mutta kun siirrytään tietämysyhteiskuntaan olemme keskitason alapuolella, kertoo Teknologiabarometri.

Mika Naumanen

TEKNOLOGIABAROMETRI seuraa yhteiskunnan siirtymistä informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Samalla seurataan, miten hyvin kyseinen kehityskulku on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Barometrin kehitti VTT Teknologian tutkimus Tekniikan Akateemisten Liiton (TEK) tilauksesta. Tulevaisuudessa siitä voi kehittyä TT:n suhdannebarometrin kaltainen mittari, joka kuvaa osaamisen kehitystä pidemmällä aikavälillä.

Informaatioyhteiskunnassa informaation tuottamisella, käsittelyllä, välittämisellä ja hyödyntämisellä on keskeinen rooli kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tiedon keskeinen asema heijastuu talouteen, tuotantoon, työelämään ja koulutukseen.

Informaatioyhteiskuntaa seuraavana kehitysvaiheena pidetään tietoyhteiskuntaa. Suomen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian uudistamisen yhteydessä tietoyhteiskunta määriteltiin yhteiskunnaksi, jossa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeisin tuotannontekijä. Tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista. Määrällisen informaation sijaan korostuu merkityksellisen tiedon rooli. Suomi pärjää tietoyhteiskunnan mittaristolla hyvin. Olemme kolmansia Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Tietämysyhteiskunta on kehittyneempi muoto sekä informaatio- että tietoyhteiskunnasta. Tiedon ymmärtämisellä ja hallinnalla on keskeinen merkitys. Innovaatiot, teknologinen kehitys, talouden uudistuminen, avoimuus uusille ideoille sekä niiden aktiivinen hyödyntäminen ovat elimellinen osa tietämysyhteiskunnan arvopohjaa ja kulttuuria.

Kestävintä kehitystä Ruotsissa

Teknologiabarometri seuraa myös, miten hyvin yhteiskunnan kehitys on linjassa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Kestävä kehitys on määritelty kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävää kehitystä mittaavissa indikaattorikokonaisuuksissa Suomi sijoittuu kärkeen yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ruotsi on tosin ylivoimainen ykkönen. Kaikista heikoin kestävän kehityksen tila on Yhdysvalloissa.

Teknologiabarometrin informaatio-, tieto- ja tietämysyhteiskuntaa sekä kestävää kehitystä mittaavat osiot rakentavat varsinaisen teknologiabarometrikokonaisuuden. Barometriä varten kerättiin myös seitsemästä maasta - Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Britanniasta, Saksasta, Japanista ja Yhdysvalloista - vertailukelpoiset indikaattoritiedot.

Vertailumaiden profiilit tiellä informaatioyhteiskunnasta tietämysyhteiskuntaan

Tarkasteltaessa teknologiabarometrikokonaisuutta Suomi tulee Ruotsin jälkeen toiseksi. Kokonaistulos on kuitenkin vain osa totuutta. Eri maiden sijoitukset muuttuvat merkittävästi, kun tarkastellaan niiden etenemistä informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskuntaan. Näitä kehityskulkuja on esitetty oheisessa kuviossa..

Eri maiden välillä on havaittavissa muutamia yhteisiä piirteitä: Ruotsi panostaa voimakkaasti henkisen pääoman kehittämiseen ja pystyy levittämään tämän investoinnin vaikutukset halki koko yhteiskunnan. Suomi ja Japani panostavat runsaasti osaamiseen ja oppimiseen, toisin sanoen informaatioyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamiseen. Nämä investoinnit eivät vain näy - ainakaan vielä - siirtymisenä kohden tieto- ja tietämysyhteiskuntaa. Japanin tilanne vaikuttaa perin heikolta mutta selittynee ainakin osittain heidän omintakeisella yhteiskuntajärjestelmällään.

Tietämysyhteiskunnan mittareilla mitattuna Suomi sijoittuu vertailumaiden joukossa keskitason alapuolelle. Erityisen merkitykselliseksi asian tekee se, että tietämysyhteiskunnan tavoitteiden saavuttaminen näyttää todella kannattavan. Tanska, Alankomaat ja Yhdysvallat parantavat sijoittumistaan huomattavasti siirryttäessä informaatioyhteiskunnasta tietämysyhteiskuntaan. Näissä kolmessa maassa on vertailuryhmän maiden korkein ostovoimakorjattu bkt henkeä kohti sekä pienin työttömyys.

Mika Naumanen toimii erikoistutkijana VTT:n Teknologian tutkimuksessa painopisteenä teknologian ennakointi ja sen menetelmien kehittäminen.

Päivitetty 22.3.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi