Julkaistu: 22.3.2004
Ennakoivien indikaattorien ennustekyky koetuksella
Tuoreimmissa suhdanne-ennusteissa uskotaan vahvasti talouden kasvun nopeutumiseen. Kotimaiset tutkimuslaitokset ennustavat kuluvalle vuodelle yleisesti 2,5-3 prosentin bkt-kasvua.
Ennusteiden toiveikkuus perustuu pitkälti kansainvälisen talouden tilanteeseen. Maailmantaloudessa on todellakin myönteistä kehitystä, mutta Suomen kannalta kovin etäisillä Aasian ja Pohjois-Amerikan markkinoilla. Euroopassa talouden kehitys on kuitenkin edelleen perin vaatimatonta. Lisäksi lukuisat tasapainottomuudet ja epävarmuustekijät varjostavat edelleen kansainvälisen talouden näkymiä.
Myös erilaiset ennakoivat indikaattorit tukevat ennusteiden toiveikkuutta. Pörssikurssit ovat nousseet vahvasti viime vuoden kevätkuukausilta alkaen. Myös kuluttajien ja teollisuuden luottamusindikaattorit kohosivat niin Suomessa kuin muissa EU-maissa viime vuoden jälkipuolella.
Kuluvan vuoden alkukuukausina luottamusindikaattorien nousu on kuitenkin likimain pysähtynyt. Esimerkiksi kuluttajien luottamus hiipui hieman tammi-helmikuussa. Viime vuoden elpymisestään huolimatta niin kuluttajien kuin teollisuuden luottamusindikaattorit ovat edelleen hädin tuskin pitkän ajan keskimäärätasollaan.
Kvantitatiivisista suhdannesarjoista elpymisen merkkejä on vaikea löytää. Etenkin teollisuudessa kuluva vuosi käynnistyi reippaasti miinusmerkkisenä. Tammikuussa teollisuustuotannon volyymi aleni 2,5-3 prosenttia joulukuun tasoltaan kausitasoitus huomioon ottaen.
Ennusteissa uskotaan viennin voimistumiseen tänä vuonna. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä viennin arvo jäi kuitenkin edelleen muutaman prosentin vuotta aikaisempaa vähäisemmäksi. Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukyky on alentunut, ja sen myötä myös markkinaosuuksia on menetetty maailmankaupasta. Myös vientihintojen aleneminen näyttää edelleen jatkuvan.
Markkinoiden epäyhtenäinen kehitys näkyy myös Suomen vientiluvuissa. Vienti EU-markkinoille on viime vuosina supistunut samalla, kun vientitoimitukset EU:n ulkopuolelle ovat lisääntyneet. Etenkin sähkötekninen teollisuus on viime aikoina hakenut aktiivisesti uusia kasvavia vientimarkkinoita.
Myöskään merkkejä investointien elpymisestä ei vielä ole nähtävissä. Teollisuudessa tuorein investointikysely ja barometritiedot viittaavat parhaimmillaankin vain investointien alamäen loivenemiseen tänä vuonna. Parina viime vuonna koko kansantalouden kiinteät investoinnit ovat supistuneet määrältään 2-3 prosentin vuosivauhdilla.
Talouden kasvu on edelleen yksityisen kulutuksen varassa. Esimerkiksi kestokulutustavaroiden hankinnat lisääntyivät viime vuonna määrältään lähes viidesosan edellisvuodesta. Jatkossa kasvuluvut väistämättä tasaantuvat; mm. uusien autojen ensirekisteröinnit lisääntyivät helmikuussa enää viitisen prosenttia viime vuoden korkealta vertailutasoltaan.
Heikko kehitys jatkuu työmarkkinoilla. Tammikuussa työllisten määrä oli lähes 30 000 pienempi kuin viime vuoden tammikuussa. Etenkin teolliset työpaikat supistuvat edelleen voimakkaasti. Työvoiman kysynnän ohella myös työvoiman tarjonta on viime kuukausina vähentynyt, mikä sekin on tyypillistä heikolle suhdannetilanteelle.
Inflaatio on viime kuukausina hiipunut siihen tahtiin, että spekulointi deflaation mahdollisuudesta saattaa lähikuukausina uudelleen yleistyä.
Tuoreimmatkaan suhdannetilastot eivät siis anna kovin selkeää suuntaa talouden kehitykselle. Ennusteiden ja erilaisten ennakoivien indikaattorien sanoma on edelleen huomattavasti toiveikkaampi kuin tuoreimpien suhdannetilastojen.
Päivitetty 22.3.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi