Julkaistu: 11.4.2005

Joka kolmas avoin työpaikka on vaikea täyttää

Talouskasvun oletetaan tietyn rajan ylittäessään lisäävän työllisyyttä. Toisaalta työvoiman puute voi hidastaa talouskasvua.

Juha Martikainen & Päivi Keinänen

Työnantajat hakevat uutta työvoimaa useilla eri tavoilla. Yleistä on ilmoittaa avoimeksi tulleesta toimesta työvoimatoimistoon, mutta työntekijöitä haetaan myös suoraan lehti-ilmoituksilla, Internetin kautta ja muilla tavoilla. Tilastokeskuksen uuden, avoimia työpaikkoja koskevan tutkimuksen mukaan alle 60 prosenttia avoimista työpaikoista on ilmoitettu työvoimatoimistoon. Uusia työntekijöitä tarvitaan yrityksen laajentuessa hyvän taloustilanteen oloissa ja investointien vilkastuessa tai kun yrityksessä on henkilöstön vaihtuvuutta.

Aivan näin selvää riippuvuus ei aina ole. Viime vuonna avointen työpaikkojen määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla, vaikka Suomen talous kasvoi ennakkotietojen mukaan nopeammin kuin parina edellisenä vuotena. Myöskään työelämästä poistuvien ikäluokkien koon kasvu ei näytä lisänneen avoimia työpaikkoja vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 40 100, eikä lisäystä vuoteen 2003 juurikaan ollut.

Alkuvuonna haetaan eniten

Avoimiksi tulevien työpaikkojen määrissä on havaittavissa selvää kausittaista vaihtelua. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rekrytointitarvetta on eniten. Tämä voi johtua työnantajien vuosibudjetoinnin ja kesätyöntekijöiden haun ajoittumisesta vuoden alkuun. Vuoden loppua kohden uusia työntekijöitä haetaan aina vähenevässä määrin. Yksityisen sektorin osuus avoimista työpaikoista oli viime vuonna 66 prosenttia. Määräaikaisia uusista työpaikoista oli 53 prosenttia, osa-aikaisia vain 16 prosenttia.

Kun kyseessä on työntekijöiden vaihtuvuus, avoimella työpaikalla on hoitaja. Mutta jopa noin puolet avoimista työpaikoista on vailla hoitajaa, jolloin työnantaja ei ole saanut tarvitsemaansa työvoimaa. Ongelmista kertoo vieläkin enemmän se, että noin joka kolmannen avoimen työpaikan täyttämisessä työnantajat ovat kokeneet vaikeuksia. Työvoiman puute voi siten osaltaan hidastaa talouskasvua.

Haettavana ollut työpaikka voi täyttyä työssä olevalla tai työelämän ulkopuolella olevalla henkilöllä. Kokonaistyöllisyys paranee vain jälkimmäisessä tapauksessa. Hoitajaa vailla olevien avointen työpaikkojen määrän kasvu ennustaa myös työllisyyden paranemista.

Vaikeasti täytettävien työpaikkojen olemassaolo kertoo työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista tai jopa työvoimapulasta. Hakijoiden vähäisyys tai pätevien hakijoiden puute voi haitata talouden kasvua monella tavoin. Tutkimuksen mukaan (Työministeriö, 2005) vaikeuksia on esiintynyt mm. haettaessa lääkäreitä, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, opettajia, myyntiedustajia ja erityisammattimiehiä.

Avoimia työpaikkoja eniten teollisuudessa

Avointen työpaikkojen määrän vaihtelut kuvaavat osaltaan talouden suhdanteita ja työn kysyntää. Vuonna 2004 eniten avoimia työpaikkoja oli teollisuudessa ja alan työvoiman kysyntä on kasvussa. Myös kaupan alalla, yrityspalveluissa sekä terveys- ja terveys- ja sosiaalialalla avoimia työpaikkoja oli paljon. Monella alalla, muun muassa teollisuudessa, avoimia työpaikkoja on Tilastokeskuksen mukaan kaksinkertainen määrä työministeriön tilastoon verrattuna.

Kun aikasarjaa saadaan pidemmältä ajalta, päästään paremmin tutkimaan avointen työpaikkojen muutosten merkitystä talouden suhdannekehitykselle. Talouskasvun ja työllisyyden kasvun välillä on voimakasta yhteneväisyyttä, mutta on vaikea sanoa millä talouskasvulla missäkin olosuhteissa työllisyys samoin kuin avointen työpaikkojen määrä lähtisi nousuun. Taloustieteellisissä keskusteluissa on oletettu, että 3 prosentin bruttokansantuotteen kasvu olisi jonkinlainen raja, jonka jälkeen työllisyys kääntyisi nousuun. Sama oletus toimii myös toiseen suuntaan. Vuonna 2001 bruttokansantuotteen kasvu oli suhdannekuopassa vain 1,1 prosenttia. Seuraavina parina vuotena sen kasvu oli 2,2 ja 2,4 prosenttia. Samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä laskikin Tilastokeskuksen tilaston mukaan.

Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvoi vuonna 2004 3,7 prosenttia, mutta avointen työpaikkojen määrä kasvoi vain hivenen. Merkille pantavaa on kuitenkin vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä tapahtunut selkeä nousu, vaikka se ei jatkunutkaan loppuvuonna.

Työvoimaa ulkoistamalla?

Ripeän talouskasvun aikana yritykset saavat lisää tilauksia, joiden täyttäminen lisää työtä. Aluksi yritys pyrkii käyttämään olemassa olevaa työvoimaansa, mutta kovin kauan kysyntään nähden alimitoitetulla kapasiteetilla ei voida toimia, vaan on rekrytoitava uusia työntekijöitä.

Korkeasuhdanteessa yrityksiin kertynyttä ylijäämää jaetaan omistajille osinkoina, mutta osa käytetään myös laajennuksiin ja uutta työvoimaa vaativiin investointeihin. Globaaleilla markkinoilla investoinnit eivät aina kohdennu yrityksen kotimaahan, joten hyväkään tulos ei välttämättä merkitse uusia avoimia työpaikkoja kotimaahan. Ylijäämällä voidaan myös maksaa puhtaasti vanhoja velkoja pois ja varautua mahdolliseen talouskasvun hidastumiseen. Tämän tapainen tilanne näyttäisi vallitsevan juuri nyt Suomessa.

Tilaston valossa näyttäisi siltä, että rekrytointeja tehdään tuotantoon nähden ennakoiden, ei siis viime hetkellä. Uuden työvoiman hankintaan vaikuttavat enemmän tulevaisuuden odotukset kuin sen hetkinen tilanne. Kun verrataan Tilastokeskuksen tilastosarjaa avoimista työpaikoista teollisuuden kasvuoletuksia kuvaavaan suhdannebarometriin, voidaan havaita tällainen yhteys (kuvio 5).

Vuoden 2004 viimeisellä vuosineljänneksellä erityisesti pienten, alle viisi henkilöä työllistävien toimipaikkojen avoimet työpaikat vähenivät. Suurempien toimipaikkojen työvoiman kysyntä oli sen sijaan viimevuotisella tasolla (kuvio 4). Tämä sopii havaintoihin, joiden mukaan pienet työnantajat reagoivat herkemmin suhdannemuutoksiin, sillä niille yhdenkin uuden työntekijän palkkaaminen on suuri investointi, johon liittyy myös suhteellisen suuri riski epävarmuuden vallitessa. Pienet yritykset toimivat usein alihankkijoina suurille yrityksille ja saavat usein todeta suhdannekäänteen nopeasti tilauskirjoissaan.

Valtiovarainministeriö nosti kuluvan vuoden kansantuotteen kasvuennustetta 3,3 prosenttiin. Aiempi ennuste oli 2,7 prosenttia. Vuodelle 2006 ennuste on 2,8 prosenttia, joten suhdannehuippu ajoittuisi vuoteen 2004. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu avointen työpaikkojen kehityksessä.

Lähteet:
Avointen työpaikkojen tilasto, 2004, 4. neljännes, Tilastokeskus
Kansantalouden tilinpito, Ennakkotietoja, Vuosi 2004 ja 4. neljännes, Tilastokeskus
PK-suhdannebarometri, Helmikuu 2005, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suhdannekatsaus, 1/2005, Valtiovarainministeriön kansantalousosasto

Päivitetty 11.4.2005