Kirjaston pitää olla lähellä

Kirjaston käyttö riippuu voimakkaasti siitä, kuinka lähellä se on. Tilastokeskuksen pian ilmestyvässä tutkimuksessa asiaa tarkastellaan asuinkunnan taajama-asteen ja vastaajan pääasiallisen toiminnan mukaan.

Kirjastokortti on useimmin opiskelijoilla ja koululaisilla. Eläkeläisissä ja yrittäjissä on vähiten kirjastokortin hankkineita. Myös kunnan taajama-asteen mukaan kirjastokortin omistamisessa on huomattavan suuria eroja (ks. kuvio).

Kirjastokortin hankkineet 15-74-vuotiaista, %

Oheisesta taulukosta käy ilmi, että vähäinenkin etäisyyden kasvu kirjastoon vähentää kirjastokortin hankkineiden määrää selvästi, jopa opiskelijoiden ja koululaisten ryhmässä. Tulos kyseenalaistaa kirjastojen toimipisteiden vähentämisen vahvasti, toteaa tutkija Juha Nurmela.

Kirjastokortin hankkineet 15-74-vuotiaat prosentteina päätoiminnon ja kirjaston etäisyyden mukaan

Etäisyys kirjastoon	Palkansaajat	Eläkeläiset	Opiskelijat	Työttömät	Yrittäjät	Muu ryhmä	Kaikki
alle puoli km	89	70	98	92	57	97	85
0,5 -1,9 km	84	60	93	73	71	93	79
2- 3,9 km	79	52	91	76	64	91	76
4-10 km	81	53	89	69	71	89	76
yli 10	73	48	90	78	44	90	64
yhteensä	82	58	93	78	62	93	78

Toinen taulukko kertoo, että asuinkunnan taajamatyypin mukaankin tarkasteltuna etäisyys on yhteydessä kirjastokortin hankkimiseen, myös pääkaupunkiseudulla, jossa julkinen liikenne tasannee saavutettavuuseroja eniten. Ero säilyy samanlaisena, vaikka tarkastellaan vain Helsinkiä.

Kirjastokortin hankkineet 15-74-vuotiaat prosentteina asuinkunnan taajama-asteen ja kirjaston etäisyyden mukaan

Etäisyys kirjastoon	Suuret kaupungit	Pää- kaupunki- seutu	Muut kaupungit	Kaupunkien läheinen maaseutu	Ydinmaa- seutu	Harvaan asuttu maaseutu	Kaikki
alle puoli km	91	91	86	82	70	71	85
0,5-1,9 km	84	80	77	79	74	81	79
2-3,9 km	73	78	78	77	73	71	76
4-10 km	72	88	84	76	67	68	76
yli 10			59	59	65	66	64
yhteensä	81	83	79	76	70	72	78

Opiskelijat ja koululaiset ahkerimpia lainaajia

Kirjastokortti on tavallaan liittymä kirjaston tarjontaan. Sitä kiinnostavampi kysymys on tietysti se, miten usein tämän liittymän hankkineet hyödyntävät sitä.

Kirjastokortin hankkineista opiskelijat ja koululaiset ovat säännöllisimpiä lainaajia; heistä neljä viidestä oli lainannut jotain kolmen kuukauden aikana viime keväänä, jolloin kysely tehtiin.

Myös työttömät käyttivät kirjastoa säännöllisesti. Heistä lähes kaksi kolmesta oli käyttänyt kirjastoa kolmen kuukauden aikana. Yrittäjien kirjastokortit puolestaan olivat vähän hyödynnettyjä.

Suurien kaupunkien kirjastot ovat käytetyimpiä

Suurissa kaupungeissa kirjastokortin hankkineiden kirjaston käyttö on selvästi muita alueita säännöllisempää. Eroa muihin alueisiin voi selittää se, että suurissa kaupungeissa opiskelijoiden ja koululaisten osuus väestöstä on useita prosenttiyksiköitä korkeampi kuin muissa kunnissa. Mutta tarkemman taulukoinnin mukaan se ei kuitenkaan selitä eroista kuin noin kaksi prosenttiyksikköä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien "ilmapiirissä" on siis jotain voimakkaasti kirjaston käyttöä suosivaa tai sitten kirjaston palvelutarjonta on niissä jotenkin parempaa asukkaiden tarpeisiin sopivaa, Juha Nurmela arvioi.

Alle neljä kilometriä on asiakasystävällinen matka

Suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla hyvin huomattavalla osalla väestöstä kirjasto on alle kahden kilometrin etäisyydellä. Maaseudulla kirjaston saavutettavuus on tietysti oleellisesti heikompi.

Tutkimuksen perusteella voi tehdä päätelmän, että alle neljän kilometrin päässä oleva kirjasto on vielä houkuttelevan lähellä. Maaseudulla, missä matka usein on pidempi, kirjaston käyttö on suunnitellumpaa, osa logistista toimintaa, jossa toimitetaan asioita taajamassa.

Viime vuosina mahdollisuudet perehtyä kirjaston aineistoihin Internetin kautta ovat kehittyneet. Tutkimuksen mukaan kuitenkaan nämä sähköiset käyttömahdollisuudet eivät ainakaan vielä ole korvanneet kirjaston läheisyyttä sen käytön kannustimena. Fyysinen saavutettavuus on edelleen yllättävän tärkeä, Nurmela sanoo.

Lähde: Sirkiä, Nurmela, Muttilainen: Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa osa 2. Tilastokeskus katsauksia, ilmestyy toukokuussa.

Päivitetty 11.4.2005