Saksassa neljä miljoonaa työtöntä

Saksa julkaisi maaliskuussa ensimmäistä kertaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n standardin mukaisen kansainvälisesti vertailukelpoisen työttömyystilaston. Sen mukaan työttömiä oli Saksassa tammikuussa 3,99 miljoonaa.

Uuden tilaston mukaan Saksan työttömyysaste oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Nuorisotyöttömyys on Saksankin ongelma; alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 15,5 prosenttia.

Lännen ja idän välillä yhä muuri

Ero työttömyydessä itäisen Saksan (johon kuuluu Berliini) ja läntisen Saksan välillä on edelleen huomattava. Maan itäisissä osavaltioissa työttömyysaste on 15 prosenttia, läntisissä hiukan alle 8 prosenttia.

Työllisiä Saksassa oli tammikuussa 38,5 miljoonaa. Työllisyysaste (eli työssä käyvien osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä) oli 67,5 prosenttia, 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Kortistossa yli 5 miljoonaa

Aiemmin Saksassa on ollut käytössä vain rekisteröity työttömyys eli työvoimavirasto Bundesagentur für Arbeitin ilmoittama luku, ja se on huomattavasti korkeampi, 5,04 miljoonaa. Saksassa siis - kuten Suomessakin - työvoimatutkimus (jota Suomessa tuottaa Tilastokeskus) näyttää pienempää työttömyyttä kuin työvoimaviranomaisten rekisteriluku työttömistä työnhakijoista. Kaikkialla näin ei ole, koska kriteereissä ja työttömyysturvassa on eroja maitten välillä.

Työvoimatutkimuksessa noudatetaan ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Niiden mukaan henkilö tilastoituu työttömäksi, jos hän on 15 vuotta täyttänyt, työtä vailla, hakenut viimeisten neljän viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä kahden viikon sisällä.

Saksassa tehdyn pilottikyselyn mukaan noin kaksi kolmesta ILO-kriteerein työttömästä on myös kortistossa työttömänä. Jäljelle jäävä kolmannes etsii työtä vaikkei ole rekistereissä; syynä voi olla esimerkiksi se, ettei henkilö ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

Toisaalta noin 40 prosenttia rekisteröidyistä työttömistä ei lasketa ILO-kriteerein työttömiksi. Syynä siihen voi olla esimerkiksi se, että henkilö ei ole käytännössä hakenut töitä viimeisen kuukauden aikana, tai hän on tehnyt töitä lyhyen aikaa vaikka onkin samaan aikaan työttömänä työnhakijana kortistossa.

Päivitetty 11.4.2005