Julkaistu: 2.5.2003
Maahanmuuttajien pieni vähemmistö on pakolaisia
Suomesta on hitaasti tulossa entistä monikulttuurisempi yhteiskunta. Ulkomaalaisten määrä on kasvusta huolimatta kansainvälisesti vertailtuna edelleen hyvin pieni.
Leena-Marjukka Salonsaari
Vuoden 2001 lopussa Suomessa asui vajaa 100 000 ulkomaan kansalaista. Ulkomailla syntyneitä oli noin 145 000 ja vieraskielisiä noin 110 000.
Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä, 1,9 prosenttia, on EU-maiden alhaisin. Esimerkiksi Ruotsissa on Eurostatin tietojen mukaan ulkomaalaisia lähes 6 prosenttia väestöstä ja Saksassa 9 prosenttia.
Joissakin Etelä-Euroopan maissa on maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomen lukuja pienempi. Näissä maissa todellinen ulkomaalaisten osuus on kuitenkin usein virallisia lukuja isompi, sillä luvuissa eivät yleensä ole mukana laittomat maahanmuuttajat.
Vuodesta 1973 lähtien Suomeen on pakolaisina vastaanotettu yli 20 000 henkeä. Osa heistä on kiintiöpakolaisia ja osa myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Luvussa ovat mukana myös perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneet ja henkilöt, joita ei ole voitu palauttaa koti- tai lähtömaahansa siellä vallitsevien olosuhteiden vuoksi.
Kansainvälisesti vertaillen Suomessa turvapaikanhakijoiden määrät ovat pieniä. Vuonna 2001 Suomesta haki turvapaikkaa 1 651 henkeä. Samaan aikaan esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa hakijoiden vuosittainen määrä oli yli 88 000 henkeä. Ruotsiin tuli yli 60 000 maahanmuuttajaa, joista noin 23 500 oli turvapaikanhakijoita.
Turvapaikan hakijoiden määrä kasvaa
Suomeen otetaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa. Kiintiöpakolaiset saavat automaattisesti turvapaikan. Pakolaiseksi määritellään kiintiöpakolaisten lisäksi henkilöt, jotka ovat saaneet joko turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen tai muun painavan humanitaarisen syyn nojalla. Myös perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleet henkilöt saavat pakolaisen aseman. Osa turvapaikanhakijoista käännytetään, ja he joutuvat poistumaan maasta.
Vuodesta 2000 vuoteen 2001 turvapaikanhakijoiden määrä väheni lähes puoleen. Viime vuonna määrä taas palasi vuoden 2000 tasolle, runsaaseen 3 100:aan.
Viime vuonna turvapaikanhakijoita saapui Romaniasta lähes kuusisataa. Slovakiasta hakijoita tuli toiseksi eniten, lähes neljäsataa. Seuraavaksi suurimmat, yli 200 hengen ryhmät, tulivat Venäjältä, Bulgariasta, ja Bosnia-Hertsegovinasta.
Turvapaikan sai viime vuonna 14 hakijaa, ja oleskelulupa myönnettiin 577:lle. Myönteisen päätöksen, joko turvapaikan tai oleskeluluvan, sai siis joka viides hakija.
Turvapaikanhakijat 2000-2002 Suurimmat ryhmät
| 2000 | 2001 | 2002 | Yht. | |
| Puola | 1210 | 3 | 23 | 1236 |
| Slovakia | 377 | 88 | 381 | 846 |
| Venäjä | 289 | 289 | 252 | 830 |
| Romania | 29 | 36 | 592 | 657 |
| Jugoslavian ltv | 262 | 98 | 180 | 540 |
| Turkki | 76 | 94 | 188 | 358 |
| Ukraina | 84 | 138 | 103 | 325 |
| Bosnia-Hertsegovina | 27 | 44 | 226 | 297 |
| Irak | 62 | 103 | 107 | 272 |
| Bulgaria | 13 | - | 248 | 261 |
| Lähde: Ulkomaalaisvirasto | ||||
Sekaliitot kariutuvat herkemmin
Päivitetty 2.5.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi