Tulosta velkarahalla

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan kannattavuus on laskenut hieman, kertoo Yritystoiminnan tulos ja taseet -julkaisu.

Merja Kiljunen

Majoitus- ja ravitsemisalalla jäi vuonna 2001 liiketoiminnan tuotoista varsinaisten liiketoimintakulujen jälkeen käyttökatetta 10 prosenttia. Jokaisesta tuloeurosta kertyi siis käyttökatetta 10 senttiä. Aine- ja tarvikekäytön sekä henkilöstökulujen osuus liiketoiminnan tuotoista oli yhteensä 62 prosenttia. Osuusprosentti on pysytellyt kolmen vuoden aikana samana.

Alan kannattavuus on hienoisessa laskussa. Vuonna 2000 toimialan käyttökateprosentti laski vuodesta 1999 liiketoiminnan muiden kulujen lisääntyessä suhteessa tuottoihin. Yhden prosenttiyksikön muutos näkyy myös liike- ja nettotuloksessa. Esitetyistä kolmesta vuodesta vuosi 1999 oli siten toimialalle kannattavuudeltaan paras.

Kolmen vuoden aikasarjassa toimialan yrityksistä 11-13 prosentilla käyttökate on ollut negatiivinen, eli niillä tuotot eivät ole riittäneet varsinaisten liiketoimintakulujen kattamiseen. Vain muutama yritys on saavuttanut positiivisen tilikauden tuloksen satunnaisten tuottojen ansiosta.

Oheisessa taulukossa majoitus- ja ravitsemistoimintaa on tarkasteltu erikseen. Majoitustoiminnassa suurin kuluerä suhteessa tuottoihin on liiketoiminnan muut kulut. Ravitsemistoiminnassa se on aine- ja tarvikekäyttö.

Majoitus- sekä ravitsemistoiminnan kulurakenne 1999-2001, %

	Majoitustoiminta			Ravitsemistoiminta
	1999	2000	2001	1999	2000	2001
LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ	100	100	100	100	100	100
Aine- ja tarvikekäyttö	-19	-19	-19	-43	-43	-43
Henkilöstökulut	-27	-26	-26	-26	-27	-26
Liiketoiminnan muut kulut	-41	-42	-43	-21	-21	-22
Valmistevarastojen lisäys/vähennys	0	0	0	0	0	0
KAYTTÖKATE	13	13	12	10	9	9
Poistot	-6	-6	-6	-3	-3	-3
LIIKETULOS	7	7	6	7	6	6

Majoitustoiminnan käyttökateprosentit ovat noin kolme prosenttiyksikköä korkeammat kuin ravitsemistoiminnassa. Poistojen jälkeen liiketuloksen kohdalla toimialojen erot kapenevat. Majoitustoiminnalla poistotarve on suurempi kuin ravitsemistoiminnalla.

Majoitustoiminnalla oli aineellista käyttöomaisuutta (rakennukset, rakennelmat, koneet ja kalusto) taseessa 459 miljoonaa euroa vuonna 2001. Ravitsemistoiminnassa vastaava luku oli 356 miljoonaa euroa.

Majoitustoiminnalle jäi vuonna 2001 tuottojen ja kulujen erotuksena tilikauden tulosta 26 miljoonaa euroa. Summan osuus liiketoiminnan tuotoista oli kaksi prosenttia. Yhtä yritystä kohden tulosta kertyi keskimäärin 18 000 euroa. Vuonna 2001 majoitustoiminnan kannattavuus heikkeni hieman vuodesta 2000.

Ravitsemistoiminnalle kertyi vastaavasti vuonna 2001 tilikauden tulosta 120 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan tuotoista tuloksen osuus oli neljä prosenttia. Yhtä yritystä kohden tulosta kertyi keskimäärin 14 000 euroa.

Ravitsemistoiminnan kannattavuus oli vuonna 2001 samaa tasoa kuin vuonna 2000, mutta yhden prosenttiyksikön heikompi kuin vuonna 1999. Liiketoimintakulut lisääntyivät suhteessa tuottoihin vuonna 2000, ja samalla käyttökate laski. Muutos heijastuu koko majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaan, sillä ravitsemistoiminnan osuus koko toimialan liikevaihdosta (tai laskettuna liiketoiminnan tuotoista) on noin 70 prosenttia.

Toimintaa pääasiassa vieraalla pääomalla

Majoitus- ja ravitsemisalan taseen eristä suurin on hyödykkeet eli käyttöomaisuus. Sen osuus taseen loppusummasta oli 63 prosenttia. Majoitustoiminnassa luku oli 70 ja ravitsemistoiminnassa 55 prosenttia.

Toimialan omavaraisuusaste oli 31 prosenttia vuonna 2001. Omavaraisuusaste on lisääntynyt vuodesta 1999, jolloin se oli 26 prosenttia.

Omavaraisuuden kääntöpuoli on velkaantuneisuus. Koko majoitus- ja ravitsemistoiminnan taseen loppusumma oli 2 miljardia euroa vuonna 2001. Tästä summasta vierasta pääomaa oli yli miljardi. Suhdeluku oli 69 prosenttia vieraan pääoman hyväksi, majoitustoiminnassa suhdeluku oli 66 ja ravitsemistoiminnassa 72 prosenttia. Lukujen perusteella voidaan todeta, että liiketoimintaa harjoitetaan suurelta osin vieraan pääoman turvin.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnalla oli pitkäaikaista vierasta pääomaa taseessa yhteensä 731 miljoonaa euroa vuonna 2001. Samana vuonna kertyi toimialalle tulorahaa yhteensä 343 miljoonaa euroa. Jos tuloraha pysyy samana eikä vieras pääoma lisäänny, menee toimialalla 2,1 vuotta pitkäaikaisen vieraan pääoman maksuun. Majoitustoiminnassa maksuaika oli korkeampi, eli 3,6 vuotta ja ravitsemistoiminnassa taas lyhyempi, 1,4 vuotta. Toimialan velkaantuneisuus on korkea, mutta toisaalta sillä syntyy tulorahaa.

Maksuvalmiutta mitataan tunnusluvulla Quick ratio (= rahoitusomaisuus - lyhytaikaiset velat pl. ennakkomaksut). Tunnusluku mittaa kuinka suuri osa lyhytaikaisista veloista kyetään maksamaan pois rahoitusomaisuudella, jos toiminta yllättäen lopetettaisiin. Jos tunnusluvun arvoksi saadaan luku 1, on maksukyky hyvä. Silloin rahoitusomaisuutta on yhtä paljon kuin lyhytaikaista velkaa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan maksuvalmius oli 0,86 vuonna 2001. Tunnusluku kertoo, että rahoitusomaisuudella olisi pystytty maksamaan lyhytaikaisista veloista pois 86 prosenttia. Maksukyky oli siten tyydyttävä. Sitä se oli myös majoitustoiminnassa, jonka maksuvalmius oli 0,9 vuonna 2001, sekä ravitsemistoiminnassa sen tunnusluvun ollessa 0,8. Yritystutkimusneuvottelukunnan mukaan maksukyky on heikko, jos tunnusluku jää alle 0,5.

Päivitetty 13.4.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi