Suhdanteita

Talouden tilaa kuvaavien suhdannetilastojen sanoma ei viime kuukausina ole ollut erityisen rohkaiseva. Talouden vetoapu näyttää olevan vähissä, ja kuluva vuosi on käynnistynyt jopa heikommissa merkeissä kuin edeltäjänsä. Kansainvälisen talouden epävarmuus heijastuu niin kotitalouksien kuin yritystenkin odotuksiin ja käyttäytymiseen myös Suomessa.

Kokonaistuotannon kasvu vuotta aikaisempaan verrattuna on hidastunut. Edelliseen kuukauteen verrattuna tuotannon kasvu on trendisarjan mukaan ollut pysähdyksissä jo runsaan puolen vuoden ajan. Viime vuoden lopulla tuotanto lievästi jopa supistui ja myös kuluva vuosi on käynnistynyt nollakasvun merkeissä.

Epävarmuus näkyy myös työmarkkinoilla. Kehityksen suunta työvoimatutkimuksen kuukausisarjoissa on viime kuukausina vaihdellut lähes kuukausittain. Helmikuussa sekä työllisiä että työttömiä oli vähemmän kuin helmikuussa 2002. Tammikuussa molemmat luvut olivat plus-merkkisiä. Trendisarjoissa työllisten määrä on viime kuukausina lievästi kasvanut ja työttömien määrä on alentunut.

Työttömyyden alenemista on vauhdittanut osaltaan työvoiman tarjonnan supistuminen. Merkille pantavaa on myös työvoiman kysynnän suuntautuminen määräaikaisiin ja ei-tyypillisiin työsuhteisiin.

Teollisuudessa työpaikkavähennykset ovat alkuvuonna olleet ennakoituakin suuremmat. Tammi-helmikuussa teollisuuden työllisten määrä oli 34 000 vähäisempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Sen sijaan rakentamisessa, kaupassa, liikenteessä ja etenkin rahoitusalalla työllisten määrä jatkoi kasvuaan alkuvuonna.

Teollisuuden heikon työllisyyskehityksen taustalla on tuotannon supistuminen etenkin työvaltaisilla teollisuudenaloilla. Kokonaisuudessaan tehdasteollisuuden tuotanto oli helmikuussa runsaat pari prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu oli kuitenkin lähes yksinomaan sähköteknisen teollisuuden varassa. Kausitasoitetun trendisarjan mukaan tehdasteollisuuden tuotannon viime vuoden heinäkuusta alkanut supistuminen on jatkunut kuluvan vuoden alkukuukausina.

Teollisuuden luottamusindikaattori vahvistui hieman helmi- ja maaliskuussa vaikka pysyikin miinusmerkkisenä. Teollisuuden tilauskanta pysyi heikkona vuoden alkupuoliskolla samalla, kun valmistuotevarastot jonkin verran kasvoivat. Myyntihintojen uskotaan hienokseltaan alenevan.

Kotimainen kulutuskysyntä tuo edelleen vakautta Suomen talouteen. Vähittäiskaupan myynti kasvoi tammikuussa 3-3,5 prosentin vuosivauhdilla. Myös kuluttajien odotukset oman talouden suhteen ovat pysyneet vakaina. Odotukset Suomen talouden näkymistä heikkenivät tammi-maaliskuussa. Suomessa kuluttajien odotusten heikkeneminen jäi alkuvuonna vähäisemmäksi kuin useissa muissa EU-maissa.

Yritykset ovat muuttaneet käyttäytymistään aikaisempiin taantumavaiheisiin verrattuna. Etenkin teollisuudessa yritysten kannattavuus on pysynyt hyvällä tasolla. Myöskään tuottavuus ei ole romahtanut, kuten usein aikaisemmin suhdannetaantumien yhteydessä. Kilpailukykyä on varjeltu onnistuneesti.

Yritysten muuttunut suhdannekäyttäytyminen näkyy myös investoinneissa. Taantuman pitkittyessä yritykset ovat siirtäneet investointejaan parempiin aikoihin. Etenkin teollisuudessa investointien alamäki jyrkkeni viime vuoden lopulla. Investointien rakenne on painottunut korvaus- ja rationalisointi -investointien suuntaan. Kiinteiden investointien ohella teollisuusyritykset vähensivät viime vuonna myös suoria sijoituksiaan ulkomaille. Myös tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvu on hidastunut.

Päivitetty 13.4.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi