Uudet jäsenmaat tuovat teollisuutta

EU:N UUSIA JÄSENIÄ yhdistää se, että ne ovat kaikki köyhempiä kuin EU:n muut 15 jäsenmaata keskimäärin. Teollisuuselinkeino on useimmissa maissa merkittävämpi kuin vanhassa Euroopassa.

PUOLA, suurin uusista jäsenistä, on ollut olemassa jo yli 1 000 vuotta ja Euroopan kulttuurin ja politiikan valtavirrassa keskiajalta asti. 1500-luvulla Puola oli yksi Euroopan mahtavimmista maista. Krakovassa on yksi maailman vanhimmista yliopistoista (perustettu v. 1364).

Puolan viljelijäväestö on yksi Euroopan suurimmista. Puolalla on runsaat mineraalivarat, muun muassa hiiltä, useita metalleja ja vuorisuolaa. Palvelujen osuus elinkeinorakenteesta on suhteellisen alhainen. Yksityisen kulutuksen osuus on varsin korkea ja vastaavasti julkinen kulutus pientä. Talouden kasvuksi ennustetaan 3 - 4 prosenttia lähivuosina parin huonon vuoden jälkeen. Puolan vaurain alue on pääkaupunki Varsovan ympäristö, joka myöskin on kansantalouden dynaamisin alue. Työttömyysaste oli viime vuonna hakijamaiden korkein, naisilla peräti 20 prosenttia.

TŠEKIN maa-alueet olivat osa Habsburgien keisarikuntaa 300 vuoden ajan. Ne itsenäistyivät osana Tšekkoslovakiaa vuonna 1919. Ennen toista maailmansotaa maa kuului kymmenen teollistuneimman maan joukkoon. Sosialistisen järjestelmän romahdettua maa jakautui rauhanomaisesti Tšekin ja Slovakian tasavalloiksi vuonna 1993.

Praha on yli tuhat vuotta vanha. Euroopan kaupungeista ainoastaan Pariisissa käy enemmän ulkomaisia vierailijoita.

Tšekki on itäisen Keski-Euroopan teollinen sydän. Erityisesti sen koneenrakennusala on vahvaa. Myös maan olutteollisuus on maailmankuulua. Maan osuus itäisen Keski-Euroopan ulkomaisista sijoituksista nousi viime vuonna arviolta 40 prosenttiin. Kansantuotteen kasvuksi ennustetaan vajaat 3 prosenttia lähivuosina.

UNKARI on ollut valtiona olemassa jo vuosisatoja. Nykyinen Unkari itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan seurauksena 1918. Maan länsiosa on kumpuilevaa maastoa, itäosa tasaista ja hedelmällistä maata. Suosittu matkailukohde Balaton-järvi on Keski-Euroopan suurin järvi.

Unkarin koulujärjestelmä on varsin hyvä, joskin pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta on. Työttömyysaste on ollut uusien jäsenmaiden alhaisimpia ja alhaisempi kuin EU:n työttömyys keskimäärin.

Unkarin teollisen kehityksen johtavia aloja ovat elektroniikka-, auto- ja elintarviketeollisuus. Matkailu on hyvin tärkeä elinkeino, joka kehittyi jo sosialismin aikana. Talouden kasvun ennustetaan pysyvän runsaassa kolmessa prosentissa myös lähivuosina. Yksityisen kulutuksen osuus kansantuotteesta on Unkarissa melko alhainen ja julkisen kulutuksen vastaavasti korkea.

Budapestin alueella asuu 45 prosenttia Unkarin väestöstä ja se tuottaa lähes 70 prosenttia maan bkt:sta.

SLOVAKIASTA, joka aikaisemmin oli ollut osa Habsburgien keisarikuntaa, tuli itsenäinen vasta, kun se ja Tšekki erkaantuivat toisistaan vuonna 1993. Tuolloin sen oli rakennettava keskushallinto ja raha-, pankki- ja verotusjärjestelmät aivan tyhjästä. Väestöstä 86 prosenttia on slovakialaisia; unkarilaiset muodostavat suurimman etnisen vähemmistöryhmän.

Kuten Tšekki myös Slovakia on varsin teollistunut maa, joka kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia. Ulkomaisten sijoitusten osuus nousi vuonna 2002 yli 15 prosenttiin bkt:sta. Slovakian talouskasvu on ollut ripeää, ja sen ennustetaan jatkossakin jopa ylittävän 4 prosentin vuosivauhdin. Työttömyysaste on kuitenkin hakijamaiden toiseksi korkein Puolan jälkeen.

LIETTUA, Baltian maista suurin, oli kerran Itämereltä Mustallemerelle ulottuneen valtakunnan keskus. Maassa on kymmenittäin järviä, jokia ja metsiä sekä 99 kilometriä hiekkaista rantaviivaa. Väestöstä noin 80 prosenttia on liettualaisia, 11 prosenttia puolalaisia ja 7 prosenttia venäläisiä.

Talouskasvu on ollut erittäin nopeaa ja sen ennustetaan jatkuvan jopa yli 7 prosentin vuosivauhdilla. Talouden kehitysaloja ovat olleet kemian, metsä-, telakka-, sähkö- ja televiestintä-, tekstiili- elintarviketeollisuus. Työttömyys on kuitenkin suurta, vuosina 2000 - 2002 työttömyysaste nousi yli 15 prosentin.

SLOVENIA on entisestä Jugoslaviasta irtautuneista tasavalloista ensimmäinen, joka suuntautui Eurooppaan. Pääkaupunki Ljubljana perustettiin roomalaisvallan aikana.

Slovenian bkt on kasvanut viime vuosina vajaan 3 prosentin vuosivauhtia. Ennusteet lupaavat kasvun kiihtymistä. Maan elinkeinorakenne painottuu teollisuuteen, jossa erityisesti metalliteollisuus on tärkeä. Merkittäviä vientihyödykkeitä ovat ajoneuvot, huonekalut ja kodinkoneet.

LATVIASSA on suuria metsiä, jotka tuottavat puuta rakennus- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi Latvia tuottaa monia kulutustavaroita, tekstiilejä ja koneita. Luonto on runsaslajinen, ja kalastus on tärkeä elinkeino. Maan väestöstä 56 prosenttia on latvialaisia ja 30 prosenttia venäläisiä. Yli kolmasosa väestöstä elää Riiassa. Vuonna 1201 perustettu Riika on Baltian maiden suurin kaupunki, asukkaita yli 800 000.

Latvian talous on kasvanut huimaa vauhtia, ja kasvun odotetaan edelleen pysyvän 7 prosentin tuntumassa vuosittain. Tärkein ulkomainen investoijamaa Latviassa on ollut Ruotsi.

VIRO itsenäistyi muiden Baltian maiden tavoin ensimmäisen kerran vuonna 1920 ja uudelleen irtautuessaan Neuvostoliitosta 1991. Myös Virossa on edelleen huomattava venäläisvähemmistö. Suuri osa maasta on viljelymaata tai metsää.

Tallinna on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista, ja matkailun osuus Viron bkt:sta on 15 prosenttia.

Viron talouskasvu on ollut vaisuinta Baltian maista, mutta silti nopeaa. Vuosien 2003 ja 2004 hiljaisen kauden jälkeen kasvun ennustetaan nousevan yli 5 prosentin vuosivauhtiin.

MALTA on kulttuurien sulatusuuni, jolla on tuhansien vuosien historia. Sen linnoitukset ovat osoituksena myrskyisästä menneisyydestä. Malta itsenäistyi vuonna 1964.

Matkailulla on Maltalle suuri merkitys, mutta myös muut palvelualat, etenkin rahoituspalvelut ja liikenne, ovat kehittyneet. Paikallinen kieli, malta, on arabialle läheinen kieli; myös englanti on maan virallinen kieli. Maltan talouden kehitys on ollut vaisua viime vuosina. Vuonna 2001 bkt jopa pieneni.

KYPROS on ollut pitkään Euroopan, Aasian ja Afrikan risteyskohdassa, ja saarella on yhä paljon jäänteitä eri aikakausien, kuten roomalaisen, bysanttilaisen ja venetsialaisen kauden kulttuureista. Saarivaltio itsenäistyi 1960. Vuonna 1974 Turkki miehitti saaren turkkilaisten asuttaman pohjoisosan. Kreikkalaisten asuttaman eteläosan ja pohjoisosan yhdistymisestä on neuvoteltu, mutta lehden painoon mennessä ei ollut selvää liittyykö saarivaltio kokonaisuudessaan EU:hun vaiko vain sen kreikkalainen osa.

Saaren tärkeimpiä taloudellisen toiminnan muotoja ovat matkailu, kauppamerenkulku, vaatteiden ja lääkkeiden vienti sekä yrityspalvelut. Maan talouskasvu on ollut hiukan EU:n keskimääräistä nopeampaa.

Päivitetty 23.4.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi