Julkaistu: 23.4.2004
Yllättävä tilasto vaikuttaa osakekursseihin
Vaikka tilastot ovat keskeinen osa sijoitusanalyytikon tietoarsenaalia, ne näyttävät jäävän yleensä vaille huomiota osakemarkkinoilla. Tilastot toimivat ennen kaikkea yleisenä informaatiotaustana sijoitusanalyytikoille. Jos tieto on ennakoitu, se ei vaikuta markkinoihin, jos tilasto yllättää, saattaa muutoksia tapahtua.
Pekka Spolander
Osakemarkkinoiden ja talouden todellisen tilan yhteys voi ainakin markkinaa ulkopuolelta tarkastelevien mielestä olla heikko. Tilastoaineisto kokonaistuotannon muutoksista, hinnoista, kulutuksesta, teollisuuden kehityksestä tai työllisyydestä näyttäisi jäävän markkinoilla huomiotta.
Tilastojen ja osakeanalyysin yhteyttä ei voi selvittää tyhjentävästi. Kuten markkinoilla yleensä, kyse on näkemyksistä. Tarkastelen aihetta kolmen näkökulman kautta.
- Onko tilastotiedoilla merkitystä yksittäisen yrityksen arvoon? Lähtökohtaisesti tilastotiedot ovat historiaa, ja teorian mukaan kaikki tunnettu tieto on jo hinnoiteltu osakekursseihin.
- Onko tilastotiedolla merkitystä koko markkinan muutoksen suuntaan tai voimakkuuteen? Kuten edellisessä vastauksessa, historiallisella tiedolla ei ole merkitystä. On kuitenkin selvä, että uusi tilastotieto voi julki tullessaan muuttaa markkinoiden arviota ja vaikuttaa kursseihin.
- Auttavatko tilastotiedot tekemään parempia ennusteita? Jos historiasta voi oppia, analyytikko ja markkina voivat muodostaa parempia ennusteita tulevaisuudesta tutkimalla tilastomateriaalia.
Kurssin muutos ehtii ensin
Kuviossa 1 on UPM-Kymmenen kurssi vuoden 2000 alusta maaliskuun 2004 toiselle viikolle. Osakkeen kurssi on vaihdellut vajaan 12 euron ja noin 22 euron välillä. Kuviossa 2 on UPM-Kymmenen kurssin päivittäinen vaihtelu vastaavalla jaksolla. Suurimmat päivävaihtelut (päätöskurssi verrattuna edellisen päivään) ovat olleet noin 10 prosenttia. Jos UPM-Kymmenen kurssia voisi selittää indikaattorilla, jolle voisi muodostaa hyvän ennusteen, sijoittaja voisi onnistuessaan saavuttaa merkittäviä tuottoja.
Kuvio 2. UPM-Kymmene osakekurssin päivittäinen vaihtelu (päätöskurssi verrattuna edelliseen päivään), 2.1.2000-10.3.2004
Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä riippuu pitkällä aikavälillä yleisestä taloudellisesta aktiviteetista. Lyhyellä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat huomattavia ja peittävät pitkän ajan trendin. Metsäteollisuuden kehitystä selittäviä muuttujia voisivat olla
- kokonaistuotanto (bkt)
- kulutus
- teollisuustuotanto
- metsäteollisuuden tuotanto
- metsäteollisuuden tuotteiden hinnat.
Tuotehinnoista ei ole saatavissa virallista tilastoa, mutta indikoivia lukuja julkaistaan viikoittain. Tuotantotiedot ovat käytössä pääosin kuukausittain, kansantalouden tason tiedot osin indikaattoreina kuukausittain, pääosin vuosineljänneksittäin.
UPM-Kymmenen kurssin huomattava päivävaihtelu tuskin on selitettävissä varsin harvakseltaan julkaistavien tilastotietojen julkaisulla. Pikemminkin syklisenä osakkeena UPM-Kymmenen kurssi liikkuu jatkuvasti päivittyvien odotusten mukana. Kun tilastotiedot kertovat suhdannetilanteen muuttuneen, osakekurssi on jo liikkunut - oikeaan tai väärään suuntaan.
Yllätys heiluttaa kursseja
Kuviossa 3 on esitetty Dow Jones Stoxx 50 -indeksin kehitys maaliskuun 5. päivänä 2004. Indeksi kuvaa 50 eurooppalaisen ns. "blue-chip" osakkeen (suuret, vakaat ja tunnetut yhtiöt) kurssikehitystä.
Kuvio 3. Dow Jones Euro Stoxx 50 indeksi, 5.3.2004
Perjantaina 5.3. klo 15.30 julkaistiin tiedot uusista työpaikoista USA:ssa, mikä muuttuja on jo pitkään ollut markkinoilla tiiviisti seurattu elpymisen mittari. Odotukset olivat hyvin optimistiset, mutta tulos selkeä pettymys. Stoxx 50 -indeksi laski puolen tunnin aikana noin 1,04 prosenttia, mikä on huomattavan suuri muutos.
Julkistetulla tilastotiedolla oli siis hyvin suuri merkitys osakemarkkinaan (ja korkomarkkinaan). Historiallista tilannetta kuvaava uusien työpaikkojen määrä muutti markkinoiden käsitystä taloudellisesta tilanteesta. Kun korjaus oli tehty, tilastotiedolla ei ollut enää vaikutusta.
Laajalti seurattuja taloudellisia indikaattoreita ennustetaan, ja markkinoilla on käytettävissään konsensus odotuksista. Ero konsensuksen ja toteutuneen luvun välillä on merkitsevä. Jos markkina on osunut odotuksissaan oikeaan, tieto on jo diskontattu ja julkistushetkellä merkityksetön.
Tilastot auttavat tunnistamaan säännönmukaisuudet
UPM-Kymmenen kurssikehityksen perusteella näyttäisi, ettei tilastotiedolla ole selkeästi merkitystä yksittäisen yrityksen osakekurssiin. Tilastotiedot silti epäilemättä vaikuttavat yksittäisistä yhtiöistä tehtyjen ennusteiden laatuun, ainakin jos markkinat ymmärtävät tilastojen sanoman.
Kuviossa 4 on esitetty Tilastokeskuksen julkaisema metsäteollisuuden tuotannon kuukausittainen volyymi-indeksi.
Kuvio 4. Metsäteollisuuden tuotannon volyymi-indeksi
Alkuperäinen sarja vaihtelee huomattavasti kuukaudesta toiseen mutta sisältää olennaista informaatiota. Metsäteollisuuden seisokit ajoittuvat tavallisesti kesäkuulle ja joulukuulle, jolloin tuotanto on huomattavasti pienempi kuin muina kuukausina. Alhaisempi tuotanto vaikuttaa yhtiöiden 2. ja 4. neljänneksen tuloksiin. Säännölliset seisokit ovat kuitenkin lähinnä pohjoismainen ja erityisesti suomalainen tapa. Suomessa sijaitsevan toiminnan osuus on kansainvälistymisen myötä huomattavasti pienentynyt, joten volyymi-indeksin antamaa informaatiota ei voi yleistää konserneihin. Teollisuuden volyymi-indeksit antavat tietoa säännönmukaisuuksista, jotka vaikuttavat yhtiöiden tuloksiin.
Tilastotiedon merkitys on luonnollisesti sitä suurempi, mitä paremmin tieto kuvaa yksittäisen yrityksen kehitystä. Suomessa esimerkki on Nokia. Kuviossa 5 on radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksen tuotannon kuukausittaisen volyymi-indeksin vuosimuutos. Nokian paino indeksissä ei ole tiedossa mutta on epäilemättä keskeinen.
Kuvio 5. Radio-, tv- ja tietoliikennevälineiden valmistuksen tuotannon kuukausittaisen volyymi-indeksin vuosimuutos
Nokian 1. vuosineljänneksen 2004 tulos julkaistiin 16. huhtikuuta (tämän lehden painoon menon jälkeen). Siihen mennessä oli käytettävissä indeksin pisteluvut ja muutokset tammi- ja helmikuulta. Näistä voi yrittää päätellä Nokian suomalaisten yksiköiden tuotantoa 1. vuosineljänneksellä. Arvio on luonnollisesti karkea monesta syystä: Nokian yksiköiden osuutta indeksissä ei tiedetä, suomalaiset yksiköt ovat vain osa Nokian kaikesta toiminnasta ja matkapuhelimissa on erityisen haastavaa mitata volyymin ja arvon eroa. Hinnat ovat laskussa, mutta samalla hinnalla saa aiempaa monipuolisemman puhelimen.
Tilastotiedon ja osakekurssin yhteys etäinen
Esimerkit kuvaavat tilastotiedon ja osakemarkkinan yhteyttä eri näkökulmista. Johtopäätökset ovat esimerkkien tapaan kuvailevia, sillä ehdottomia riippuvuuksia ei ole helppo löytää. Osakekurssien kehityksen ennakointi julkisen tilastotiedon avulla on vaikeaa, teorian mukaan mahdotonta. Yksittäisen osakkeen kurssi liikkuu odotusten mukana, ja tilastotiedon ja kurssin yhteys on etäinen.
Osakemarkkina reagoi uuteen tilastotietoon, kuten esimerkki Euro Stoxx 50 -indeksin pudotuksesta osoittaa. Tilastotietoa siis seurataan erittäin tarkasti, ja seuraavaa havaintoa yritetään ennustaa. Markkina diskonttaa kursseihin konsensusnäkemystä, joten konsensuksesta poikkeava, "oikea" ennuste olisi arvokas.
Tilastojen analysointi auttaa ymmärtämään toimialojen erityspiirteitä, mikä parantaa ennusteiden laatua. Tarkka tulosennuste ei kuitenkaan vielä yksin tuota oikeaa näkemystä markkinasta. Analyytikon valtti on ymmärtää markkinoiden luonnetta ja sijoittajien liikkeitä.
Olen pohtinut tilastotiedon roolia lähinnä osakeanalyytikon näkökulmasta. Makrotaloutta seuraavalle analyytikolle tilastotiedot ovat aivan keskeinen tiedonlähde. Osakemarkkinoiden suuret trendit seuraavat paljolti kokonaistaloudellista kehitystä. Yhteys osakemarkkinan ja tilastotiedon välillä muodostuukin selkeimmin makrotalouden toteutuneen (tilastotiedoilla mitatun) ja ennakoidun kehityksen kautta.
Sijoitusanalyytikko etsii houkuttelevia kohteita
Päivitetty 23.4.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi