Numerot puhuvat, markkinat kuuntelevat

Kansallisten tilastovirastojen toiminta on viime vuosina painottunut voimakkaasti Euroopan unionin kasvavien tietotarpeiden tyydyttämiseen. Esimerkiksi Tilastokeskuksen toiminnasta noin 70 prosenttia arvioidaan olevan EU-lähtöistä.

Tämä ei tarkoita sitä, että muut tilastotiedon tarvitsijat olisi unohdettu. Tilastojen viime vuosien vilkas kehitystyö on monilta osin palvellut tilastotiedon käyttäjiä myös laajemmalti. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa lyhyen aikavälin tilastojen kehittäminen.

Suhdannetilastoja on viime vuosina kehitetty ennen kaikkea Euroopan keskuspankin tarpeisiin. Tämä kehitystyö on kuitenkin palvellut ehdottomasti myös markkinoiden tarpeita. Suhdannetilastojen markkinakysyntä on kasvanut vähintäänkin samassa suhteessa kuin näiden kysyntä Euroopan keskuspankin ja EU:n tarpeisiin.

Kun euroalueen yhteinen rahapolitiikka käynnistyi 1990-luvun puolivälissä, markkinoilla epäiltiin laajalti suhdannetilastojen riittävyyttä ja laatua. Epäilyt ovat kuitenkin hälvenneet tilastojen kehittymisen myötä.

Suhdannetilastojen ajantasaisuus ja kansainvälinen vertailukelpoisuus ovat viime vuosina parantuneet. Uusia ilmiöitä on tullut tilastoseurannan piiriin. Koko euroaluetta koskevia tilastoja alkaa olla saatavilla. Myös barometrikyselyitä on kehitetty. Euroopassakin talouden kehitystä on alettu jäljittää erilaisilla flash-indikaattoreilla samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa.

Suhdannetilastojen kysynnän ja tarjonnan välillä vallitsee toki edelleen ristiriita. Markkinat tarvitsevat reaaliaikaista tietoa, mutta tietojen kerääminen ja tiivistäminen luotettaviksi tilastoiksi vie oman aikansa. Tilastoviipeet ovat kuitenkin lyhentyneet viime vuosina. Euroalueella tärkeimmät suhdannetilastot julkaistaan nykyisin 30-45 päivän viipeellä. Suomessa tilastoviipeet ovat monilta osin vielä näitäkin lyhyempiä.

Tämäkään ei välttämättä vielä riitä markkinoille. Ajantasaisuuden tavoittelu on mennyt niin pitkälle, että seuratuimpia talous-indikaattoreita ennustetaan. Erilaisilla survey-tutkimuksilla selvitetään markkinoiden yhteistä näkemystä tärkeimmistä tulevista tilastoluvuista. Myös tilastojen julkaisukalentereista on tullut talouslehdistön vakiomateriaalia.

Usein väitetään, että markkinat itse tuottavat tarvitsemansa informaation ja että mennyttä kehitystä kuvaavilla tilastoilla ei ole merkitystä. Tämä väite ei pidä paikkaansa, kuten Opstockin pääanalyytikko Pekka Spolander tämän lehden artikkelissaan todistelee. Näkemyksen ja intuitionkin rakentaminen edellyttää faktatietoa.

Markkinoiden reagointi tilastolukuihin on viime aikoina pikemminkin voimistunut. Esimerkiksi Yhdysvalloissa huhtikuun alussa julkaistut työllisyysluvut johtivat poikkeuksellisen tuntuviin vaikutuksiin valuutta-, obligaatio- ja osakemarkkinoilla.

Markkinat pyrkivät ennakoimaan paitsi talouden kehitystä myös keskuspankkien korkopäätöksiä. Näin ollen markkinat joutuvat seuraamaan pitkälti samaa tilastomateriaalia, jonka varassa korkopäätöksiä ja muita talouspoliittisia toimia valmistellaan.

Eräs syy tilastojen vilkkaaseen markkinakysyntään saattaa myös olla epäluottamus talouden ennusteita kohtaan. Luottamuksen puute koskee niin yritysten ja analyytikoiden tulosennusteita kuin kokonaistaloudellisia ennusteitakin. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vain vaikeampaa. Trendien ja säännönmukaisuuksien tilalle ovat tulleet tasapainottomuudet ja murrokset. Tukevaa pohjaa markkinaoperaatioille haetaan luotettavista tilastotiedoista.

Suhdannetilastojen kehittäminen ei suinkaan ole päätepisteessään. Lyhyen aikavälin tilastointia koskevaa EU-asetusta ollaan parhaillaan tarkistamassa. Myös Tilastokeskus on käynnistänyt oman suhdannetilastojen kehityshankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa uudenlaista tietomateriaalia suhdanneanalyysin helpottamiseksi.

Heli Jeskanen-Sundström,
Tilastokeskuksen pääjohtaja

Päivitetty 23.4.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi