Julkaistu: 14.5.2002
Japanin tauti - miten tarttuvaa?
Japanin ongelmat herättävät huomiota kansainvälisen talouden katsauksissa. Sotien jälkeisestä maailmantalouden kasvuveturista on runsaassa vuosikymmenessä kehittynyt kansainvälisen talouden riskitekijä. Kritiikki Japanin heikkoa taloutta ja taloudenpitoa kohtaan on lisääntymässä. Toistuvat taantumavaiheet ja pitkään jatkuneet ilmeiset politiikkavirheet ovat vieneet uskottavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Japanin talouden ongelmalista on pitkä ja monisyinen. Näkyvät ongelmat liittyvät kuluttajien haluttomuuteen kuluttaa ja yritysten haluttomuuteen investoida. Pankit eivät kykene ottamaan riskejä ja lainaamaan rahaa. Talousyksiköiden käyttäytymistä ohjaavat muiden muassa deflaatio, omaisuusarvojen aleneminen, pankkisektorin ongelmat, yritysten heikko kannattavuus sekä julkisen sektorin suuri rahoitusalijäämä ja velkaantuminen.
Japani on ainoa teollisuusmaa, jonka kansalaiset eivät vaurastuneet 1990-luvulla. Bruttokansantuote on nimellisestikin alentunut 1990-luvun puolivälin tasoltaan. Kansainvälisissä elintasovertailuissa Japani on pudonnut teollisuusmaiden keskikastiin oltuaan vielä 1990-luvun alussa kärkimaiden joukossa. Pörssikurssit ovat edelleen tuntuvasti 1980-luvun lopun tasonsa alapuolella. Myös asuntojen ja kiinteistöjen hintataso on laskenut. Jatkossa jenin halpeneminen ilmeisesti alentaa japanilaisten elintasoa edelleen.
Japani on myös ainoa teollisuusmaa, jonka talous on ajautunut pitempiaikaiseen deflaatiokehitykseen toisen maailmansodan jälkeen. Bkt:n hintaindeksi on alentunut yhtämittaisesti vuodesta 1998 alkaen. Tuoreimpien ennusteiden mukaan Japanin deflaatiokehitys jatkuu ainakin vielä tänä ja ensi vuonna.
Kuluttaminen ja investoiminen kannattaa siirtää tuonnemmaksi silloin, kun yleinen hintataso ja omaisuusarvot alenevat. Deflaatio voidaan nähdä myös markkinoiden reaktiona yliarvostettuun valuuttaan.
Japanin pankkikeskeinen rahoitusjärjestelmä kriisiytyi jo 1990-luvun alkupuolella talouden kasvun hiipumisen ja omaisuusarvojen romahtamisen myötä. Keskuspankki on useaan otteeseen tukenut pankkijärjestelmän likviditeettiä. Pankkien valvontaa ja ongelmaluottojen määritelmiä on kiristetty. Hoitamattomia ongelmaluottoja on poistettu pankkien taseista, mutta niitä on runsaasti vielä jäljellä.
Pankkiiriliike Goldman Sachs'in arvion mukaan japanilaispankeilla on ongelmaluottoja 1 000 miljardin dollarin arvosta, mikä vastaa 14-15 prosenttia bkt:sta. Käsitykset ongelman suuruusluokasta tosin vaihtelevat tuntuvasti arvioijasta riippuen. Useiden kansainvälisten arvioiden mukaan Japanin pankkisektori on likimain toivottomassa tilassa.
Toistuvat ja mittavat finanssipoliittiset elvytystoimet 1990-luvulla vauhdittivat valtiontalouden velkaantumista ja heikensivät myös sitä kautta talouspolitiikan uskottavuutta.
Vuonna 2001 julkisen sektorin rahoitusalijäämä oli runsaat 6 prosenttia ja julkisen sektorin velka runsaat 140 prosenttia kansantuotteesta. Tilanne on dramaattisesti heikentynyt 1990-luvun alusta. Deflaatio ja bruttokansantuotteen nimellinen supistuminen tekevät velkaantumisen kestämättömäksi, vaikka hallitus tavoitteidensa mukaisesti pidättäytyisi julkisten menojen lisäyksistä. OECD:n keskipitkän ajan ennusteen mukaan velka saattaa nousta 200 prosenttiin bkt:sta vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kansainvälinen Valuuttarahasto suositteli Japanille äskettäin julkisten menojen lisäystä ja elvyttävää rahapolitiikkaa talouden kasvun vauhdittamiseksi. OECD toivoi Japanilta keskipitkän ajan ohjelmaa julkisen sektorin velkaantumisen vähentämiseksi. Velkapapereiden riskejä arvioivat kansainväliset luokituslaitokset ovat useaan otteeseen alentaneet jenimääräisten velkapapereiden riskiluokituksia.
Heikko talouskehitys syventää myös yritysten ongelmia. Yrityskonkurssien määrä on lisääntynyt. Yritysten kannattavuus on edelleen heikko; lähes 40 prosentilla listatuista japanilaisyrityksistä pääoman tuottoaste jäi viime vuonna negatiiviseksi. Teollisuustuotannon määrä supistui lähes 15 prosenttia vuonna 2001. Japanilaiset yritykset siirtävät yhä enemmän toimintaansa mm. Kiinaan, jossa palkka- ja kustannustaso on murto-osa Japanin tasosta.
Viime aikojen heikosta kehityksestään huolimatta Japani on Yhdysvaltain jälkeen edelleen toiseksi suurin kansallinen talous OECD-alueella. Siksi Japanin ongelmien pelätään viivästävän myös kansainvälisen talouden nykyistä elpymisvaihetta.
Japanin kokemukset herättävät myös kysymyksen, että voiko tällaista sattua muuallakin? Useimmiten tähän kysymykseen vastataan kielteisesti. Pankkikriisejä on ollut aikaisemminkin, esimerkiksi Yhdysvalloissa 1980-luvun puolivälissä sekä Pohjoismaissa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. Näistä on kuitenkin selvitty. Japanin taudin taustalla on paitsi talouden rakenteellisia ongelmia myös poliittisen järjestelmän kyvyttömyys käsitellä niitä.
Päivitetty 14.5.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi