Brutto- vai nettokansantuote?

Monet tutkijat käyttävät mieluummin nettokansantuotetta kuin bruttokansantuotetta talouskasvun indikaattorina, koska he mieltävät sen huomioivan taloudellisen hyvinvoinnin kehittymistä paremmin. Bruttokansantuote on lopputulos kotimaassa vuoden aikana tapahtuneesta taloudellisesta tuotantotoiminnasta. Bkt:sta ei vielä ole vähennetty tuotantovälineistön kulumista (kiinteän pääoman arvon vähenemistä).

Lyhyellä aikavälillä talouskasvua voitaisiinkin tavoitella uusimatta pääomakantaa, mutta pitkällä aikavälillä tuotantovälineiden kuluminen on välttämätöntä korvata uusilla investoinneilla. Tästä syystä voidaan sanoa että nettokansantuote - joka on bruttokansantuote vähennettynä pääoman arvon kulumisella - kuvaa bruttokansantuotetta paremmin talouden kehittymistä.

Suomessa investoinnit ovat muuttumassa lyhytikäisempien pääomatavaroiden, esimerkiksi tietokoneohjelmistojen, suuntaan. Lyhyemmän käyttöiän takia vuosittaisen kulumisen määrä kasvaa.

Nettokansantuote saadaan bkt:n tapaan myös tulonäkökulman kautta. Koska nettokansantuote ei sisällä pääoman kulumista, tulonäkökulmassa nettokansantuotteeseen lasketaan yksinkertaisesti kaikki tuotantotoiminnasta syntyneet tulot eli palkansaajakorvaukset, korvaukset pääomasta sekä julkisyhteisöjen saama nettomääräinen osuus tuotannon tuloista (julkisyhteisöjen saamat tuotantotoiminnan ja tuonnin verot miinus julkisyhteisöjen maksamat tukipalkkiot). Nettokansantuotetta eli kansantalouden tuotantotoiminnasta syntyneitä tuloja henkeä kohti käytetäänkin usein, kun seurataan kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin kehittymistä.

Päivitetty 14.5.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi