Pylväiden aspektisuhde

Aspektisuhde tai muotosuhde on viivakuvion keskeinen tekijä silloin, kun kuvion tarkoituksena on kuvata trendiä. Aspektisuhteella tarkoitetaan pysty- ja vaaka-akselin asteikkojen suhdetta. Olen käsitellyt viivakuvion aspektisuhdetta useamman kertaa tällä palstalla. Siksi sivuutan sen nyt lyhyellä maininnalla: Trendiä kuvaavan viivakuvion aspektisuhde suhteen tulisi olla sellainen, että tasaista kasvua kuvataan 45 asteen kulmassa kulkevalla suoralla eli nelikulmaisen asteikkosuorakulmion kulmasta kulmaan kulkevalla suoralla.

Kuvio 1 on laadittu tällä periaatteella. Tämä suorahan on myös kuvion lävistäjä eli diagonaali. Siksi tätä periaatetta kutsutaan diagonaalisoinniksi. Diagonaalisointiperiaatetta noudatettaessa hilaviivoitus useimmiten muodostaa taustalle tasasivuisia neliöitä, mutta ei aina, koska hilaviivat voidaan sijoittaa monella tavalla.

Kuvio 1

Pylväskuvioiden aspektisuhteesta en ole kuitenkaan käsitellyt tällä palstalla paljoakaan, vaikka pylväskuvioiden rakennetta on tullut käsiteltyä monelta kantilta. Pylväskuvioiden aspektisuhde on kuitenkin keskeinen asia kuvioiden laadinnassa.

Kuviossa 2 on kaikkien kolmen paneelin kuvion taustalla tarkalleen samat luvut, mutta kuviot on laadittu eri aspektisuhteella - ja ne näyttävät esittävän eri asiaa tai ainakin ilmiön luonne näyttää toiselta.

Kuvio 2

Pylväskuvioiden muotosuhteen määrittämistä voidaan lähestyä monesta suunnasta. Muuan tapa voisi olla pyrkiä kuvaamaan tasaista kasvua 45 asteen kulmassa jyrkkenevällä pylväsrivistöllä, mutta se ei kyllä vaikuta kovin onnistuneelta. Yksi mielenkiintoisimmista lähestymistavoista, johon olen törmännyt, perustuu pylväiden leveyden ja pituuden väliseen suhteeseen. Toinen vastaava lähestymistapa olisi ottaa pylväsvälin leveyden ja pylvään pituuden suhde, mutta se on periaatteessa sama asia.

(Pylväiden välinhän pitäisi vanhan säännön mukaan olla puolet eli 50 % pylvään leveydestä. Nykyisin useimmiten sanotaan, että pylväsväli on 25 % - 50 % pylväiden leveydestä. Yli 50 % pylväsvälin ei pitäisi olla koskaan. Kuviossa 2 pylväiden välit ovat 40 % pylväiden leveydestä.)

Kuvion 2 eri paneelien muotosuhde on ilmoitettu pylvään leveyden ja pisimmän pylvään pituuden suhteena eli paneelissa A se on 2:6, paneelissa B se 2:22 ja paneelissa C tämä aspektisuhde on 2:38. Osittain kyse on makuasioista, mutta minusta paneelin A muotosuhde on liian suuri ja paneelin C liian pieni. Paneelin B aspektisuhde on mielestäni paras.

Kuvio 3

Monissa yhteyksissä suositellaan aspektisuhdetta, joka on välillä 2:20-2:25 eli kuvion pisin pylväs on 10-12,5 kertaa leveyttään pidempi (kuvio 3). Sama ohje sopii niin vaaka- kuin pystypylväillekin. Tälle ohjeelle ei löydy mitään sen konkreettisempaa perustelua, mutta kieltämättä niin syntyy harmonisen näköisiä kuvioita. Tosin sekin on hyvä tavoite, että kuvio muodostaa harmonisen kokonaisuuden.

Päivitetty 15.5.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi