Julkaistu: 14.5.2003
Kuva teknologiasta ja sen vaikutuksista täsmentyy
Tiede, teknologia ja osaaminen ovat taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen keskeisiä voimavaroja. Näitä asioita korostetaan paitsi yritysten toiminnassa myös yleisessä talous- ja elinkeinopolitiikassa. Suomessakin sekä yritykset että yhteiskunta panostavat runsaasti uuteen teknologiaan ja sen hyödyntämiseen.
Tilastokeskuksen äskettäin julkaisemien tietojen mukaan yritysten tutkimus- ja kehityspanostus kasvoi Suomessa edelleen reippaasti vuonna 2001 talouden taantumasta huolimatta. Koko kansantalouden tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot lisääntyivät viime vuonna alun toistakymmentä prosenttia edellisestä vuodesta.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen t&k-investoinnit nousivat viime vuonna 3,6 prosenttiin, millä Suomi sijoittuu teollisuusmaiden kärkeen Ruotsin ohella. EU-maissa keskimäärin t&k-menot jäävät vajaaseen kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä oli myös Suomen taso vielä 1980-luvun lopulla. Tutkimus- ja kehityspanostukselle asetetut vaativat määrälliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.
Suomen t&k-toiminta on ollut paitsi runsasta myös kohtuullisen tuloksellista. Esimerkiksi suomalaisten patenttiaktiivisuus on korkeata kansainvälistä tasoa. Tieteellisiä julkaisuja tuotetaan runsaasti suhteessa väkilukuun. Korkean teknologian alojen tuotanto, työllisyys ja vienti ovat kasvaneet kansainvälistä huippuvauhtia. Tutkivien yritysten määrä lisääntyi nopeasti 1990-luvulla. Myös talouden ripeä kasvu 1990-luvun alun laman jälkeen on yleisesti yhdistetty Suomen menestykselliseen teknologiavetoiseen kasvustrategiaan.
Meneillään oleva talouden taantuma varjostaa teknologista kehitystä etenkin, kun taantuma koskettaa tieto- ja viestintäteknologia-alaa, joka on ollut Suomen teknologiapolitiikan ehdoton painopistealue. Suomen tiede- ja teknologiapolitiikkaa luonnehtii kuitenkin pitkä tiedon ja osaamisen sekä niiden hyödyntämisen kehittämislinja, jota suhdanteet eivät mainittavasti näytä heiluttavan. Yritysten heikentynyt tuloskehitys saattaa kuitenkin rajoittaa riskipitoisimpia t&k-hankkeita.
Pitemmällä aikavälillä pelkkä panostuksen määrä ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä. Todennäköisesti myös t&k-investointeihin pätee alenevien rajatuottojen laki. Niinpä aikaisempaa vahvasti panosvetoista teknologiapolitiikkaa on Suomessakin pyritty suuntaamaan yhä enemmän innovaatioiden laadun, tehokkuuden ja relevanssin edistämiseen. Julkinen tutkimusrahoitus on viime vuosina pysynyt ennallaan, mutta suhteessa kansantuotteeseen se on edelleen korkealla tasolla.
Tiede- ja teknologia-asioiden kasvava painoarvo talouden kasvun selittäjänä tuo haasteita myös tilastovirastoille. Juuri nyt teknologiatilastoja ja -indikaattoreita kehitetään laajalti ja tiiviissä yhteistyössä kansallisten tilastovirastojen ja kansainvälisten organisaatioiden kesken.
Euroopan unionin aloitteesta teknologiatilastoja kehitetään muun muassa eEurope-hankkeen tarpeisiin. EU:n tutkimuksen puiteohjelma rahoittaa SINE-ohjelmaa, jossa kehitetään uuden talouden tilastollisia seurantajärjestelmiä. Lähiaikoina julkaistaan EU:n kolmannen innovaatiotutkimuksen tuloksia. Myös Pohjoismaiden välillä tehdään tiivistä yhteistyötä tietoyhteiskuntatilastojen sekä uuden talouden tilastojen kehittämiseksi. OECD uudistaa parhaillaan teknologiatilastojen laadintaa ohjeistavaa Frascati'n manuaalia.
Tiede- ja teknologiatilastojen kehittämisen tavoitteena on se, että tilastot kuvaisivat yritysten ja yksilöiden innovatiivisia pyrkimyksiä mahdollisimman täydellisesti. Painopistettä pyritään siirtämään panosten mittaamisesta teknologian tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Myös palvelualojen t&k- ja innovaatiotoiminta pyritään saamaan mahdollisimman kattavasti tilastoiduksi.
Tilastokeskuksessa on viime vuosina kehitetty myös tietoyhteiskuntaa kokonaisuutena kuvaavia uusia indikaattoreita. Näillä pyritään kuvaamaan esimerkiksi sitä, miten uudet tietotekniikka- ja viestintävälineet leviävät yritysten ja kansalaisten käyttöön ja miten ne vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja kansalaisten päivittäiseen elämään.
Tilastojen kehittymisen ansiosta teknologia ei ole enää yksinomaan selittämätön jäännöstermi ekonomistien laskelmissa, vaan aktiivisen seurannan ja tilastoinnin kohde.
Heli Jeskanen-Sundström
pääjohtaja
Päivitetty 14.5.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi