Julkaistu: 13.5.2003
Millaisia sosiaalitilastoja tulevaisuudessa?
Tilastokeskus saa keväällä 2003 valmiiksi sosiaalitilastostrategiansa. Se valmistuu ajankohtana, jolloin sekä EU:ssa että sen yksittäisissä jäsenmaissa on nähtävissä kasvavaa kiinnostusta sosiaalitilastojen kehittämiseen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja syrjäytyminen ovat EU-politiikkojen keskeisiä kohteita. Lisääntyvä maahanmuutto työvoiman liikkuvuuden kasvaessa aiheuttaa tarvetta sosiaalitilastojen kehittämiseen. Muuttuva koulutus ja koulutustarpeet ovat toinen esimerkki. Kolmanneksi voi mainita syrjäytymispolitiikkoihin kytkeytyvän köyhyyden ja työttömyyden torjunnan, joka vaatii jatkuvasti tarkentuvaa tilastoseurantaa.
Sosiaalitilastojen käsitteen määrittely on vaikeaa, eikä mitään kansainvälistä standardimääritelmää ole tarjolla. Rajanveto taloustilastoihin ja ympäristötilastoihin on liukuva. Sosiaalitilastostrategiassa on tarkasteltu Tilastokeskuksen elinolotilastojen, henkilötilastojen sekä hinta- ja palkkatilastojen toiminta-alueiden tuottamia tilastoja, joiden kohteena ovat väestö sekä sen elinolot, tulot ja toiminta työssä ja vapaa-aikana.
Sosiaalitilastointia on muuallakin kuin Tilastokeskuksessa. Stakes on sosiaali- ja terveysalan ja erityisesti palvelujärjestelmän tilastoviranomainen. Kansanterveyslaitos, Kela ja Työterveyslaitos ovat muita alan merkittäviä tiedontuottajia. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistumassa olevassa hankkeessa nimeltä Tietouudistus 2005 käsitellään neljän aihealueen tiedontuotantoa: väestön hyvinvointia, väestön terveydentilaa, sosiaaliturvaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Kaikkien näiden sisällä on monenkirjavaa tilastontuotantoa. Kaikkein pulmallisimmaksi on osoittautumassa sellaisen tiedon tuottaminen, joka kuvaisi hyvinvointipoliittisten interventioiden (sosiaaliturva ja palvelut) ja väestön olojen (hyvinvoinnin ja terveydentilan) välistä suhdetta.
Sosiaalitilastot eivät ole vain sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskevia tilastoja. Väestötilastoilla on paljon käyttöä väestötilanteen ja elinolojen seurannassa, koulutustilastoilla ja oikeustilastoilla on omat laajat käyttäjäkuntansa samoin kuin työtä ja työttömyyttä koskevilla tilastoilla. Kaikilla sosiaalitilastoinnin lohkoilla on tilastotietoa runsaasti. Ongelmana on, miten saattaa tieto tehokkaasti käyttäjien ulottuville ja miten lisätä eri lähteistä peräisin olevien tietojen rinnakkaiskäyttöä nykyistä monipuolisemman kuvan saamiseksi ja tiedon käyttöasteen nostamiseksi.
Mitä Tilastokeskus näkee keskeiseksi sosiaalitilastojen tulevaisuudelle? Euroopan unioni määrittelee lähivuosina jatkuvasti kasvavan osan sosiaalitilastojen toimintakentästä. Työn ja työllisyyden perustilastointi on jo EU-sääntelyn piirissä, tulonjaon ja elinolojen perustilastointi on tulossa sääntelyn alaiseksi, ja piiri laajentuu hitaasti mutta varmasti jatkossakin. Kun tilastotuotannon voimavarat eivät kokonaisuudessaan kasva, tämä merkitsee sitä, että kotimaisia vakiintuneita tiedonkeruita voidaan joutua harventamaan tai supistamaan.
Tietovarantojen entistä monipuolisempi käyttö on vastaus niihin ongelmiin, joita syntyy, kun sosiaalitilastoissa tasapainoillaan EU-sääntelyn ja niukkojen resurssien kanssa. Puhtaasti kotimaiset erillistiedonkeruut käyvät harvinaisemmiksi, mutta EU-säädeltyjä tietovarantoja voidaan tietysti käyttää myös kotimaisiin tarpeisiin. Erilaisia tietovarantoja syntyy siis edelleenkin runsaasti sekä rekisteritietoina että erillisinä tiedonkeruina. Niiden käyttöastetta voidaan nostaa nykyisestään ja vastata laajemmalla ja monipuolisemmalla tiedonkäytöllä ajankohtaisiin tietotarpeisiin. Erityisen tärkeää on vahvistaa tietovarantojen "poikkitilastollista" käyttöä.
Väestön ikääntyminen, maahanmuutto sekä työelämän, perherakenteiden ja toimeentulon muotojen muuttuminen entistä kirjavammiksi ovat kaikki uusia haasteita sosiaalitilastoille. Niitä kuvaava tilastointi vaatii nimenomaan poikkitilastollista otetta, kun ilmiöitä koskevaa tietoa on hajallaan erilaisissa tietolähteissä. Sosiaalitilastostrategian korostama monipuolinen tietovarantoasiantuntemus tarjoaa tilastojen käyttäjille uusia mahdollisuuksia etsittäessä vastauksia uusiin tietotarpeisiin vakiintuneita perustarpeita unohtamatta.
Jussi Simpura, Elinolot-yksikön tilastojohtaja
Päivitetty 13.5.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi