Julkaistu: 13.5.2003
Suhdanteita
Kansainvälisessä taloudessa käännettä parempaan saadaan vielä odottaa, vaikka Irakin sotaan ja öljyn hintoihin liittynyt epävarmuus on lieventynyt. Toteutunutta kehitystä kuvaavat tilastot alkuvuodelta ovat jääneet odotettua heikommiksi niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Myös suhdanne-ennustajat ovat edelleen alentaneet talouden kasvuarvioitaan sekä tämän että ensi vuoden osalta.
Ennusteiden aleneminen koskettaa ennen kaikkea euro-alueen kasvua, jonka sekä OECD että IMF arvioivat jäävän noin 1 prosenttiin tänä vuonna. Yhdysvalloissa talouskasvun arvioidaan tuoreimpien ennusteiden mukaan yltävän 2-2,5 prosenttiin ja Japanissa noin 1 prosenttiin.
Toisin sanoen teollisuusmaiden bkt-kasvu yltää ennusteiden mukaan tänä vuonna korkeintaan viime vuoden tasolle. Myös maailmankaupan kasvu näyttää jatkuvan hitaana; WTO:n tuoreen arvion mukaan tavaroiden maailmankaupan määräkasvu jää tänä vuonna edelleen noin 2-3 prosenttiin.
Tuoreimmissa ennusteissa kansainvälisen talouden ja maailmankaupan elpymisodotukset on taas kerran siirretty seuraavaan vuoteen. Jotta ensi vuotta koskevat odotukset toteutuisivat, käänteen merkkien pitäisi lähiaikoina näkyä erilaisissa ennakoivissa indikaattoreissa.
Pörssikurssit elpyivät jonkin verran huhtikuussa niin USA:ssa kuin Euroopassa. Sen sijaan barometrikyselyissä Irakin sotaan ja öljyn hintoihin liittyvän epävarmuuden hälveneminen ei vielä näy. USA:ssa kuluttajien luottamus tosin vahvistui, mutta Euroopassa suunta oli epäyhtenäinen. Esimerkiksi Saksassa teollisuuden luottamusindikaattori heikkeni edelleen. Suomessa sekä kuluttajien että teollisuuden luottamusindikaattorit heikkenivät hieman huhtikuussa.
IMF:n selvitysten mukaan pörssin vaihtelut ovat viime vuosikymmeninä ennakoineet kohtuullisen hyvin reaalitalouden suhdanteita. Viipeet pörssin ja bkt-kasvun käänteiden ajoituksessa ovat kuitenkin kohtuullisen pitkiä, useita vuosineljänneksiä. Lisäksi ongelmana on se, että pörssi antaa usein myös vääriä signaaleja reaalitalouden suhdanteista.
Normaalisti myös yritysten ja kuluttajien odotusten on todettu peilaavan varsin hyvin reaalitalouden muutoksia. Viime aikoina esimerkiksi Yhdysvalloissa on kuitenkin herätelty epäilyjä sen suhteen, että nykyisessä hyvin epävarmassa tilanteessa barometrikyselyiden ennustekyky on saattanut heiketä. Tähänkin kysymykseen vasta tuleva kehitys antaa vastauksia.
Suomen talous kasvaa kansainvälisten ennusteiden mukaan tänä vuonna jonkin verran teollisuusmaiden keskimäärää nopeammin. OECD ennustaa Suomelle 2,2 prosentin kasvua tänä vuonna, IMF:n vastaava "arvaus" on 2,1 prosenttia.
Tällaisten kasvuennusteiden toteutuminen edellyttäisi kasvun vauhdittumista vuoden lopulla. Tammi-helmikuussa kokonaistuotanto kasvoi keskimäärin 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavan ajan tasolta. Kokonaistuotannon trendisarja on kuitenkin polkenut paikallaan viime vuoden syksystä alkaen. Tämä ennakoi myös vuositason kasvulukujen hiipumista, ellei kasvu käynnisty uudelleen lähikuukausina.
Elpymisen merkkejä ei näy myöskään teollisuuden tuotanto- ja työllisyyskehityksessä. Tehdasteollisuuden tuotanto supistui maaliskuussa yli neljä prosenttia viime vuodesta. Tehdasteollisuuden kapasiteetista oli käytössä vain 83 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Trendisarjan mukaan teollisuuden tuotanto on supistunut yhtämittaisesti viimeisten yhdeksän kuukauden ajan.
Tuotannon supistuminen ja alhainen kapasiteetin käyttöaste viittaavat myös kannattavuus- ja työllisyysongelmien jatkumiseen. Teollisuuden työllisten määrä oli tammi-maaliskuussa 25 000 vähäisempi kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Päivitetty 13.5.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi