Kilpailu ajaa kansainvälistymään

Menestyvät vientiyritykset ovat onnenpotku sijaintiseuduilleen. Valtaosa vientiyrityksistä ja niiden alihankkijoista on asettunut Etelä- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduille lähelle merellisiä kuljetusreittejä.

Pekka Lith

Kapeiden kotimarkkinoiden vuoksi taloudellisen kasvun välttämätön edellytys on suomalaisyrityksillä ollut vienti ja toiminnan kansainvälistyminen. Kiristynyt kilpailu kotimarkkinoilla on lisännyt yhä useamman pienen ja keskisuurenkin yrityksen tarvetta kansainvälistyä.

Suomessa toimi vuonna 2002 runsaat 7 900 vientiyritystä, mikä on 3,5 prosenttia kaikkien yritysten määrästä. Suhteellisen pienestä lukumäärästä huolimatta vientiyritysten osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta oli yli 60 prosenttia (tässä tiedot vientiyritysten määrästä ja viennin arvosta perustuvat yritysten omaan ilmoitukseen veroilmoituslomakkeella).

Viennistä 85 prosenttia kertyy teollisilta toimialoilta, 14 prosenttia palvelualoilta ja yksi prosenttia muilta toimialoilta. Suuria vientitoimialoja ovat sähkö- ja elektroniikkateollisuus, konepajateollisuus, kemiallinen ja mekaaninen metsäteollisuus ja kulkuneuvojen valmistus. Palvelualoilla huomattavaa vientiä kirjautuu kaupan alalle, liikenteeseen ja liike-elämän palvelualoille.

Maakunta	Vientiyritykset/ kaikki yritykset, %	Vientiyrityksiä lkm
Uusimaa	4,9	3 263
Päijät-Häme	3,8	323
Etelä-Karjala	3,7	183
Pohjanmaa	3,6	303
Varsinais-Suomi	3,4	716
Pirkanmaa	3,2	626
Keski-Pohjanmaa	3,1	97
Kymenlaakso	3,1	204
Etelä-Pohjanmaa	3,0	277
Lappi	3,0	236
Itä-Uusimaa	2,9	123
Satakunta	2,9	294
Ahvenanmaa	2,9	50
Kanta-Häme	2,7	174
Pohjois-Karjala	2,4	146
Pohjois-Pohjanmaa	2,3	296
Keski-Suomi	2,3	227
Pohjois-Savo	2,3	206
Etelä-Savo	1,9	128
Kainuu	1,8	53
Yhteensä	3,5	7 925

Lähde: Verohallinto ja Tilastokeskus (yritys- ja toimipaikkarekisteri).

Suurten käsissä

Pääosa tavaraviennistä kulkee suurten teollisuusyritysten kautta. Pk-yritysten (tässä alle 250 hengen yritykset) osana on olla alihankkijoina, eli välillisinä viejinä suurille teollisuus- ja rakennusyrityksille.

Kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät -selvityksen mukaan vain 52 prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa suoraan vientiä ulkomaisille tilaajille. Loput "vientiyrityksistä" toimi välillisinä viejinä.

Vientiyritykset maakunnittain ...

Maakunnittain tarkasteltuna viennin arvo keskittyy Uudellemaalle ja siellä erityisesti Helsingin seudulle. Uudenmaan merkitystä korostaa se, että suurten monitoimipaikkaisten vienti kirjautuu veroilmoituslomaketiedon pohjalta yritysten kotikuntaan, vaikka varsinainen tuotannollinen toiminta (yhtiöittämättömät tulosyksiköt, kuten tehtaat yms.) tapahtuisi muualla maassa.

Viennin "keinotekoinen" keskittyminen Uudellemaalle ei näy sanottavasti vientiyritysten suhteellisessa osuudessa, vaikka niitä on siellä määrällisestikin eniten (ks. taulukko). Vaikka suurten monitoimipaikkaisten osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta ja henkilöstöstä on huomattava, on monitoimipaikkaisia yrityksiä Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vain neljä prosenttia maamme kaikista yrityksistä.

Jos vientiyritysten liikevaihto suhteutetaan maakunnittain kaikkien yritysten liikevaihtoon, nousee vientiyritysten liikevaihto-osuus yli 50 prosenttiin Uudenmaan ohella Päijät-Hämeessä, Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä. Alueen kaikkien yritysten työntekijämäärään suhteutettuna viennin arvo oli korkein Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Lapissa.

... ja seutukunnittain

Seutukuntakohtainen tarkastelu tuottaa kuitenkin tarkemman kuvan vientiyritysten merkityksestä kuin maakuntakohtaiset tilastot, sillä maakunnat ovat eri kokoisia ja niiden sisällä on yritystoiminnaltaan heterogeenisiä osa-alueita. Seutukunnittain tarkasteltuna vientiyrityksiä on Manner-Suomessa suhteellisesti eniten Torniolaaksossa, jonka jälkeen tulevat Helsingin ja Pietarsaaren (Jakobstadsregionen) seudut (ks. kuvio).

Seutukunnat, joissa vientiyritysten osuus kaikista yrityksistä oli keskiarvoa (3,5 %) suurempi vuonna 2002

Merkillepantavaa on, että monet Pohjanlahteen rajoittuvat seutukunnat kuuluvat, Torniojokilaakso mukaan lukien, vientisuuntautuneisiin alueisiin. Sijoittautuminen Pohjanlahden rannalle on johtunut siitä, että Itämeri tarjoaa valmiin "autostradan" vientitavaroiden kuljetuksille. Sisämaassa Etelä-Pirkanmaan, Lahden ja Lappeenrannan seuduilla on paljon vientiyrityksiä.

Päivitetty 23.5.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi