Talouden kasvun rajat madaltuvat

Jo pitemmän aikaa olemme saaneet tottua siihen mielikuvaan, että Suomi menestyy hyvin kansainvälisissä talousvertailuissa. Menestystä on tullut kilpailukykyvertailuista ja kansainvälisten järjestöjen talouskatsauksista. Niistä tuoreimmat näyttävät kuitenkin jo hieman horjuttavan mielikuvaa. Esimerkiksi OECD:n tuoreessa ennusteessa Suomi lukeutuu maihin, joissa kasvumahdollisuudet alenevat reippaasti lähivuosina ja työttömyys uhkaa jäädä korkealle tasolle pitemmäksi aikaa eteenpäin. Myös kilpailukykyvertailuissa Suomi on pudonnut kärjestä vaikka sijoittuukin edelleen kelvollisesti.

Talous on Suomessa kasvanut teollisuusmaiden keskimäärää nopeammin lähes yhtämittaisesti 1990-luvun puolivälistä. Työttömyys on alentunut reippaasti huipputasoltaan. EU- ja EMU-jäsenyydet ovat parantaneet hinta- ja palkkavakautta. Kauppa- ja vaihtotaseissa on tukeva rakenteellinen ylijäämä. Myös julkisen sektorin rahoitus on paremmassa tasapainossa kuin useimmissa teollisuusmaissa.

Näyttää ilmeiseltä, että tasapaino on ainakin osittain saavutettu dynamiikan kustannuksella. Kansantalouden investointiaste on pudonnut huolestuttavan alas. Tutkimus- ja kehitysinvestointien kasvu on pysähtynyt. Yritysten innovaatiotoiminta yltää hädin tuskin EU:n keskitasolle. Vaihtotaseen ylijäämä ja ulkomaisten suorien sijoitusten alijäämä heijastavat sitä, että Suomi ei nykyisellään ole kovin houkutteleva sijoituskohde sen paremmin koti- kuin ulkomaisille yrityksille.

Suhdannehorisontissa ei vielä näy suurempia huolenaiheita. OECD:n suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskasvu voimistuu 2,5 prosenttiin tänä ja 3,7 prosenttiin ensi vuonna. Luvut ovat hyvää eurooppalaista tasoa mutta perustuvat ratkaisevasti kansainvälisen talouden vetoapuun, johon liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Ennustajat näyttävät omaksuneen näkemyksen, jonka mukaan kansainvälisen talouden riskit ja tasapainottomuudet, kuten julkisen sektorin budjettialijäämät ja vaihtotasevajeet, eivät rajoita elpymistä, mutta hidastavat teollisuusmaiden kasvua pitemmällä aikavälillä. Myös tuoreimmat taloustilastot ja erilaiset ennakoivat indikaattorit viittaavat suhdanteiden paranemiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

OECD:n kevätkatsauksen mielenkiintoisinta antia on näkemys talouksien kasvupotentiaalin kehityksestä. Suomen osalta näkemykset ovat eräiltä osin huolestuttavia.

Suomen talouden potentiaalisen kasvuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuosien 1997-2005 keskimäärin 2,7:sta 2,0 prosenttiin vuosina 2006-2009. Itse asiassa kasvupotentiaali näyttää Suomessa heikkenevän nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa Irlantia lukuun ottamatta. Suomen talouden kasvupotentiaali näyttää myös putoavan teollisuusmaiden keskimäärää alhaisemmaksi.

Potentiaalin heikkeneminen johtuu talouden tarjontapuolen kehityksestä, etenkin työvoiman tarjonnan niukentumisesta. Työn tuottavuuden arvioidaan Suomessa kasvavan likimain samaan tahtiin kuin viime vuosina. Työllisyys näyttäisi skenaarion mukaan jopa hieman supistuvan, ja työttömyysasteen arvioidaan olevan edelleen noin 8 prosentin tasolla vuosikymmenen lopulla.

Ainakin tämän skenaarion valossa hallituksen tavoitteet työpaikkojen lisäämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta näyttäisivät jäävän toteutumatta. Varsin tylysti OECD:n skenaario kohtelee myös EU:n Lissabonin strategisia tavoitteita. Euroalueella talouden kasvupotentiaalin uskotaan alenevan vajaaseen kahteen prosenttiin, kun USA:ssa kasvun rajoja koetellaan vasta reippaasti yli kolmen prosentin vuosivauhdissa.

Toki kannattaa muistaa, että näin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvat 'ennusteet' ovat epävarmoja ja perustuvat taustaoletuksiin. Tulevaan kehitykseen voidaan monin tavoin vaikuttaa.

Päivitetty 23.5.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi