Aluebarometrin esittely

Aluebarometri on sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kysely, joka tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kyselyn tekee Tilastokeskus, syksystä 2001 alkaen myös internetin avulla. Sitä on tehty syksystä 1991lähtien.

Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia. Vastaukset perustuvat kuntien virka- ja luottamushenkilöiden henkilökohtaisiin näkemyksiin ja tietoihin.

Menetelmä

Perusjoukkona ovat kaikki Suomen kunnanjohtajat, kunnanvaltuuston puheenjohtajat, kunnanhallituksen puheenjohtajat, elinkeinoasiamiehet ja suunnittelusihteerit. Suurimmissa kaupungeissa (20 kpl) perusjoukossa ovat edellisten lisäksi myös apulaiskaupunginjohtajat, kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat sekä kunnanhallituksen varapuheenjohtajat.

Otannalla valitaan perusjoukosta noin 1 200 vastaajaa, joille lähetetään internet- tai postikysely. Vastausprosentti oli viime kyselyssä 77.

Alueluokitukset

Kunnat jaetaan 7 luokkaan: alkutuotantokunnat, maaseudun työssäkäyntikunnat, maaseutukeskukset, teollistuneet maaseutukunnat, teollisuuskeskukset ja suuret keskukset. Maakuntatasolla kunnat jaetaan keskusaluekuntiin ja muihin kuntiin.

Kuntapäättäjät siirtymässä internet-aikaan

Lähes 80 prosenttia kuntapäättäjistä vastaa joko paperilomakkeella tai internetin kautta tähän oman kuntansa suhdannenäkymiä kartoittavaan lyhytmuotoiseen tiedusteluun. Ennen internetkyselyyn siirtymistä keväällä 2001 kuntapäättäjistä kaksi kolmesta ilmoitti valitsevansa paperilomakkeen vastaustavakseen internetkyselyn sijasta, kun asiaa erikseen tiedusteltiin. Esikaupunkikunnissa jo yli puolet valitsi nettikyselyn vastaustavakseen, maaseutukunnissa 70 prosenttia ja suurissa keskuksissakin 65 prosenttia oli edelleen paperilomakkeen kannalla.

Siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen tiedonantorasituksen, kustannusten minimoimiseksi ja seurannan nopeuttamiseksi nähdään välttämättömyytenä, etenkin tietoyhteiskunnan kärkimaassa Suomessa. Internetkyselyt soveltuvat korvaamaan ja täydentämään erityisesti postikyselyjä. Kyselyjen edustavuus edellyttää sähköpostiosoitteita. Kansalaisistamme jo puolella on sähköpostiosoite. Kuntapäättäjillä ja monilla kohderyhmillä (korkeakouluopiskelijat, tietyt ammattiryhmät) sähköpostiosoite on käytännössä kaikilla. Kyselyihin on lisäksi mahdollista vastata kirjastossa, koulussa tai vaikkapa nettikahvilassa, jos omaa päätettä ei ole käytössä.

Kuntapäättäjät ovat vähitellen siirtymässä internetaikaan syksyn 2001 ja vuoden 2002 huhtikuun lopun kyselyn perusteella. Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kymenlaakson maakunnissa käytettiin internetiä vastaamiseen eniten. Kainuun, Kanta-Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakunnan päättäjät käyttivät nettivastaamista syystä taikka toisesta vähiten. Vastaaminen internetin kautta lisääntyi syksystä kuitenkin selvästi. Internetvastaaminen mahdollistaa jatkossa lähes reaaliaikaisen suhdanneseurannan. Eri asia on, onko kuntatason päätöksenteon ja kuntatalouden seurantaan tällaiseen tarvetta.

Aluebarometrin tekninen toteutus

Tilastokeskuksen sähköisen tiedonkeruun kehittämistyössä on tavoitteena nopeuttaa tilastotuotantoa ja vähentää tiedonantorasitusta ja siten vähentää tiedonkeruun yhteiskunnallisia kustannuksia. Tilastokeskuksen asiakkaiden tilaustutkimuksiin, kuten esimerkiksi aluebarometritiedusteluun, on rakennettu suora sähköinen tiedonkeruujärjestelmä. Sillä saadaan nopealla aikataululla kysely, taulukkopaketit ja suhdanneraportit toteutettua.

Sovellus sisältää selainpohjaisen hallinnointisovelluksen, jossa voidaan seurata kyselyn etenemistä, lähettää kutsuja ja määräajan kuluttua muistutus sähköpostitse sekä viedä tulokset tietokantaan.

Sovelluksen postitusrobotti lähettää osallistujille kutsun sähköpostitse. Sähköpostissa on linkki, jota klikkaamalla vastaajan oma selain avautuu ja hän kirjautuu kyselysivuille omilla tunnuksillaan automaattisesti. Vaihtoehtoisesti hän voi avata internetin erikseen ja syöttää käyttäjätunnuksensa selaimensa sisäänkirjautumislomakkeelle.

Kun vastaaja pääsee web-kyselysovelluksen loppuun ja kuittaa lopettaneensa, vastaukset viedään tietokantaan valmiiksi automatisoitua jatkokäsittelyä varten. Pienillä räätälöinneillä sovellus on käytettävissä erilaisiin kyselyihin.

Päivitetty 14.6.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi