Elinaikaa jäljellä ...

kiinnostaa varmasti useita, mutta - kuten tiedetään - siihen ei vastausta yksittäisen ihmisen kohdalta löydy. Sen sijaan väestötieteessä on kehitetty menetelmä, jossa koko väestöstä pystytään sanomaan kuinka paljon eri ikäisillä ihmisillä on elinaikaa jäljellä - keskimäärin.

Väestötieteessä pyritään ilmiöitä kuvaamaan yhdellä tunnusluvulla, joka kuvaa ilmiön suuruutta. Yhtä ilmiön suuruutta kuvaavaa lukua tarvitaan myös silloin, kun halutaan verrata eri maita toisiinsa. Hedelmällisyyttä kuvaa osuvasti kokonaishedelmällisyysluku, kun taas kuolevuuden tason mittaamiseen on kehitetty tilastollinen luku tai oikeammin kokonainen taulukko, joka kuvaa ihmisten elinajan odotetta eli odotettavissa olevaa elinaikaa.

Usein elinajanodote sekoitetaan väestön keski-ikään, joka nimensä mukaisesti kuvaa tietyllä hetkellä olevan väestön ikien keskiarvoa. Lisäksi elinajanodote arkikäytössä saatetaan sotkea kuolleiden keski-ikään, joka taas on vuoden aikana kuolleiden henkilöiden kuolinikien keskiarvo.

Vuonna 2000 suomalaisen miehen keski-ikä oli 37,7 vuotta ja naisen 41,0 vuotta, kun taas kuolleiden miesten keski-ikä oli 69,6 vuotta ja naisten 78,8 vuotta. Näiden lukujen suuruuteen vaikuttaa ratkaisevasti myös väestön ikärakenne. Sen sijaan vastasyntyneiden poikalasten elinajanodote oli 74,1 vuotta ja tyttölasten 81,0 vuotta.

Kuolemanvaara

Elinajanodote lasketaan niin sanotusta elinajantaulukosta, jossa kuvataan ikäryhmittäin väestön kuolevuutta ja lasketaan kullekin taulukon ikävuosiluokalle heidän odotettavissa oleva tilastollinen elinaikansa.

Elinajantaulukossa kuolevuutta kuvataan ikäryhmittäin todellisesta väestöstä lasketuilla kuolemanvaaraluvuilla, jotka ilmaisevat tietyssä iässä olevien henkilöiden todennäköisyyden kuolla ennen seuraavaa ikävuotta - eli "kuolemanvaaraa" tietyssä iässä.

Näillä kuolemanvaaraluvuilla lasketaan niin sanottu elinajantaulukko. Elinajantaulukon kantaluvuksi otetaan 100 000 henkilöä, joka ilmaisee syntyneiden määrää. Näin eri vuosien ja eri maiden luvut ovat vertailukelpoisia toistensa kanssa.

Ensin kuolemanvaaralukuja hyväksi käyttäen lasketaan 0-vuotiaana kuolleiden määrä. Tämä kuolleiden määrä vähennetään 0-vuotiaden määrästä (joka oli 100 000). Näin saadaan niiden henkilöiden määrä, jotka ovat saavuttaneet yhden vuoden iän. Tämän jälkeen jatketaan laskemista vanhempien ikäluokkien kuolemanvaaraluvuilla ja jatketaan niin pitkälle kuin kuolemanvaaralukuja on laskettu - yleensä 100-vuotiaisiin saakka. Näin todellisen väestön kuolevuus on siirretty keinotekoiseen väestöön, jonka kantaluku (syntyneiden määrä) on 100 000.

Eletyt vuodet

Kun kaikkina ikävuosina elossa olevien henkilöiden määrä lasketaan yhteen, saadaan alkuperäisten 100 000 henkilön elettyjen elinvuosien määrä. Jos laskenta aloitetaan kumulatiivisesti iäkkäimmistä henkilöistä ja kunkin ikävuoden kohdalla elettyjen vuosien - tai paremminkin elettävänä olevien vuosien - määrä jaetaan tietyssä iässä olevien henkilöiden määrällä, saadaan tulokseksi elinajanodote tietyssä iässä.

Vuonna 2001 Suomen elinajantaulukosta lasketulla 100 000:lla syntyneellä poikalapsella oli tilastollisia elinvuosia edessä kaikkiaan 7 455 490 vuotta ja naisilla reilusti enemmän eli 8 151 661. Kun elinvuosien määrä jaetaan syntyneiden määrällä (100 000), niin vastasyntyneellä poikalapsella elinvuosia kertyy keskimäärin 74,6 vuotta kun vastaava tytön elinajanodote olisi 81,5 vuotta - siis huomattavasti pitempi.

Lisätietoja saat tästä hieman monimutkaisesta laskentamenetelmästä Tilastokeskuksen verkkokoulun osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt08/vt08_05/esimharj.html

Miehillä lyhyempi elinaika!

Lukuun ottamatta muutamia kehitysmaita - Aasiassa ja Afrikassa - elinajat miehillä ovat lyhyempiä kuin naisilla. Monissa Afrikan maissa ei saavuteta edes 50 vuoden keskimääräistä ikää, mutta useimmissa teollistuneissa maissa naisten elinajanodote on ylittänyt 80 ikävuoden miesten elinaikojen ollessa 5-8 vuotta lyhyemmät.

Elintason nousun myötä väestön terveydentila on kohentunut ratkaisevasti. Silti maailma on kuoleman edessä jakautunut selvästi kahtia - on teollistuneet maat ja kehitysmaat. Teollistuneissa maissa ihmiset elävät noin 20 vuotta pitempään.

Kalaa syövät islantilaiset ja japanilaiset elävät pisimpään, vastaavasti taas venäläisten liika alkoholin käyttö on pudottanut heidän elinajanodotteensa teollistuneiden maiden alhaisimmaksi. Myös alueiden sisällä on eroja. Otetaan esimerkiksi Eurooppa.

Kun Suomessa elinajanodote vastasyntyneellä poikalapsella on 74,6 vuotta, itärajan takana venäläisellä miehellä on elinaikaa jäljellä 59 vuotta (!). Sen sijaan suomalainen mies voi kadehtia kreikkalaista veljeään, jonka usein kiireettömältä näyttävä elämänrytmi ja terveellinen ruokavalio tuo pari elinvuotta lisää suomalaiseen mieheen verrattuna.

Päivitetty 14.6.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi