Maassamuuttajat ovat arvoiltaan yhtä

Vesa Virtanen

Paikoilleen asettuneiden suomalaisten arvot eivät poikkea merkittävästi muuttaneiden arvoista. Vain vähäisiä eroja on myös valtavirtaan maalta kaupunkiin muuttaneiden ja vastavirtaan maalle muuttaneiden välillä.

Läheisten turvallisuus ja rehellisyys ovat tärkeimmät arvot muuttavan väestön keskuudessa niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Varakkuus, vaikutusvalta, seikkailun ja riskin hakeminen sekä yhteiskunnallinen valta koetaan taas vähiten tärkeiksi. Muuttajat eivät näytä olennaisesti eroavan elämää ohjaavissa arvoissaan paikalleen asettuneesta väestöstä.

Elämää ohjaavat arvot muuttaneilla ja paikallaan pysyneillä

Valta- ja vastavirtaan -tutkimuksessa selvitettiin viime vuosien maassamuuttajien elinolomuutosten ohella muuttoon liittyviä asenteita ja arvoja. Tutkimuksen otosaineiston muodostivat kolmena vuonna maaseudulla/lle ja kaupunkiseudulla/lle muuttanut väestö. Lähimuutot oli rajattu selvityksen ulkopuolelle. Kaupunkiväestöä tässä rajatussa perusjoukossa oli 2,8 miljoonaa, maaseutuväestöä 620 000 ja muuttajia noin 300 000 henkeä. Arvotarkastelun tarkoitus oli hahmottaa muuttovirroissa osallisina olevien kansalaisten ja toisaalta niiden kansalaisten, jotka eivät muuta, arvomaailmojen mahdollisia eroavaisuuksia toisistaan ja valottaa muuttamisen taustalla olevia tekijöitä ihmisten omista arvostuksista lähtien. Olivatko muuttajat arvoiltaan ja asenteiltaan erityinen osa suomalaista väestöä verrattuna niihin, jotka päättivät jäädä asumaan kotiseudulleen?

Läheiset tärkeitä, valta ei

Läheisten turvallisuuden ja rehellisyyden kohdalla eroja muuttaja- ja pysyjäryhmien välillä ei ollut juuri lainkaan. Pieniä eroja löytyi toisessa ääripäässä eli yhteiskunnallisen vallan kohdalla. Ulottuvuudella vastoin arvojani (-1) ja äärimmäisen tärkeä (+7) läheisten turvallisuus sai keskiarvon 5,9 kaikkien vastaajien keskuudessa, yhteiskunnallinen valta (muiden vallitseminen ja valta-asema) taas arvon 1,0. Nämä ääripäät olivat huomattavan kaukana toisistaan.

Kun kaupunkiseudulla pitempään asuvaa valtaväestöä verrattiin maaseutuväestöön ja eri muuttajaryhmiin huomattiin seuraavia eroavaisuuksia. Maaseutuvaltaisilla seuduilla ajattelun ja toiminnan vapautta, kyvykkyyttä ja uteliaisuutta ei arvostettu siinä määrin kuin kaupunkiseuduilla pitempään asuneiden keskuudessa. Sen sijaan sosiaalista tunnustusta (olla toisten kunnioittama tai arvostama) arvostettiin maaseutuvaltaisilla alueilla kaupunkiväestöä enemmän.

Kaupunkiseudulla äskettäin muuttaneet erosivat paikallaan pysyneestä kaupunkiväestöstä etenkin vaihtelevaa elämää korostavina; toisaalta perinteitä ja itsekurin tärkeyttä ei korostettu siinä määrin kuin asettuneemman kaupunkiväestön keskuudessa. Jonkin verran enemmän kaupunkimuuttajat arvostivat menestymistä, uteliaisuutta, mielihyvää ja rohkeutta. Sen sijaan kaupunkimuuttajat arvostivat hieman muuta kaupunkiväestöä vähemmän yhteiskunnallisen järjestyksen tärkeyttä.

Valtavirtaan maaseudulta kaupunkeihin muuttavat arvostivat selvästi kaupunkiväestöä enemmän menestymisen ja vaihtelevan elämän tärkeyttä. Yhteiskunnallinen järjestys ei sen sijaan ollut valtavirtaan muuttavien arvoissa niin ensisijainen kuin asettuneen kaupunkiväestön keskuudessa. Valtavirtamuuttajat arvostivat hieman kaupunkiväestöä enemmän kyvykkyyttä sekä rohkeutta - ja vähemmän perinteiden kunnioitusta sekä itsekurin tärkeyttä.

Vastavirtaan muuttajat arvostavat rohkeutta

Vastavirtaan kaupunkiseuduilta maaseudulle muuttava väestö ei eronnut lähtöalueesta eli kaupunkiväestöstä juuri muuten kuin että he korostivat rohkeutta tärkeänä arvonaan.

Maaseutumuuttajat erottuivat kaupunkiväestöstä selvimmin arvostamalla vähemmän - ehkä yllättävästi - yhteiskunnallista järjestystä ja uteliaisuutta. Maaseutumuuttajat arvostivat auttavaisuutta ja sosiaalisen tunnustuksen tärkeyttä sekä rohkeutta hieman enemmän kuin kaupunkiväestö. Yhteiskunnallista järjestystä ei muuttajaväestössä arvostettu siinä määrin kuin kantaväestössä. Tärkeää se on kuitenkin kaikille.

Sosiaalinen pääoma pysyy

Vaikka joitakin eroja löytyy, voidaan viime vuosien maassamuuttajaväestön todeta muistuttavan hyvin pitkälti kantaväestöä arvoissaan. Myöskään valta- ja vastavirtaan muuttajaväestöt eivät olennaisesti eroa tärkeissä arvoissaan toisistaan.

Eri alueiden sosiaalisen pääoman kehityksen kannalta muuttovirrat eivät tässä mielessä näyttäisi luovan eroja. Sosiaalinen pääoma helpottaa yksilöiden ja yhteiskunnallisten ryhmien välistä vuorovaikutusta ja tehostaa näin yhteiskunnan ja talouden toimintaa. Sosiaalisen pääoman keskeisinä komponentteina pidetään yleensä sosiaalisia verkostoja sekä niissä vallitsevia luottamusta ja vastavuoroisuuden normeja.

Maaseutu- ja kaupunkiväestön arvot eivät näytä etääntyvän, määrällisistä muuttoeroista huolimatta. Muutos on enemmän määrällistä kuin laadullista arvojen näkökulmasta.

Lähteet: Puohiniemi Martti (2002). Arvot, asenteet ja ajankuva. Limor kustannus, 2002.
Schwartz S.H (1992). Universals in the content and structure of values: Theoretical advances and empirical tests in 20 countries. In: Zanna, M. (ed.). Advances in experimental social psychology. Vol 25. San Diego.
Virtanen Vesa (2003). Valta- ja vastavirtaan. Sisäasiainministeriön julkaisuja 14/2003 (tulossa).

Päivitetty 2.7.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi