Pirkanmaa veti enemmän kuin Uusimaa

Pitkän matkan muutot vähenivät maassamuuton käänteen vuonna 2002. Helsinki kärsi muuttotappiota, joka ennakkotietojen perusteella jatkuu.

Markus Rapo

Vuonna 2002 kuntien välisiä muuttoja oli 9 000 vähemmän kuin maassamuuton ennätysvuonna 2001. Vähennystä tapahtui etenkin maakuntarajan ylittävissä muutoissa, ne vähenivät 6 300:lla. Maakuntien sisällä tapahtuneet kuntien väliset muutot vähenivät 2 600:lla. Vuodesta 1992 jatkunut maakuntien välisten muuttojen määrän kasvu pysähtyi.

Kuntien ja maakuntien välinen muuttoliike 1982-2002

Viime vuonna muuttoliike ei suuntautunut yhtä voimakkaasti kasvukeskuksiin kuin aiempina vuosina. Muuttovoittoa sai yhteensä 23 seutukuntaa, kun kahtena aikaisempana vuotena muuttovoitollisia seutukuntia oli 19. Kolmen eniten vetäneen maakunnan muuttovoitto oli vuonna 2000 yhteensä 10 700 henkeä, vuonna 2001 yhteensä 9 500 ja viime vuonna enää 6 100.

Muuttoliikkeen toinen huomattava piirre vuonna 2002 oli se, että vuoden 1951 jälkeen vasta toisen kerran Uudenmaan maakunta ei ollut vetovoimaisin maakunta. Eniten muuttovoittoa sai Pirkanmaan maakunta, 2 550 henkeä. Uusimaa sai sata henkeä vähemmän. Edellisen kerran Uusimaa ei ollut muuttovoitollisin maakunta vuonna 1989. Samalla kun Pirkanmaa ohitti Uudenmaan, ohitti Tampereen seutukunta muuttovoitossa Helsingin seutukunnan.

Helsingin kaupunki oli vuonna 2002 muuttotappiollinen ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen. Muuttotappiota kertyi vuoden aikana 1 600 henkeä. Alkuvuoden ennakkotilastojen perusteella kehitys tulee tänä vuonna olemaan saman suuntainen. Tammi-huhtikuun aikana Helsingin muuttotappio on ollut jo 700 henkeä, kun vastaavana aikana viime vuonna muuttotappiota oli kertynyt reilut 400 henkeä.

Muutto liittyy usein elämänvaiheeseen

Vuonna 2002 Suomessa tehtiin 273 000 kuntien välistä muuttoa. Naisten tekemiä muuttoja oli 139 500 ja miesten vastaavasti 133 500. Tilastoissa puhutaan aina muutoista, ei henkilöistä. Vuoden 2002 aikana kuntien välillä muutti yhteensä 243 000 henkilöä. Osa näistä henkilöistä muutti vuoden aikana useammin kuin kerran, mikä selittää muuttojen kokonaismäärän. Siviilisäädyltään kuntien välisistä muuttajista lähes 70 prosenttia oli naimattomia.

Maassamuuttoalttius iän ja sukupuolen mukaan 2002

Muuttoalttiudessa on eri ikäryhmien välillä suuria eroja. Iältään aktiivisimpia muuttajia ovat 18-30-vuotiaat. Vuoden 2002 kuntien välisistä muuttajista kaikkein aktiivisimpia olivat 19-20-vuotiaat naiset, joista joka neljäs muutti vuoden aikana. Miehistä aktiivisimpia muuttajia olivat 20-21-vuotiaat, joista joka kuudes muutti. Opiskelun ohella muutto voi liittyä itsenäistymiseen ja lähtöön vanhempien luota. Naiset itsenäistyvät miehiä aikaisemmin. Miesten myöhempää muuttoa selittää myös asevelvollisuuden suorittaminen.

Muuttoalttius pysyy korkealla tasolla kummallakin sukupuolella yli 30-vuotiaaksi asti. Tutkinnon suorittamisen jälkeen ei työpaikka aina löydy opiskelupaikkakunnalta. Lisäksi perheen perustaminen voi olla syynä muuttoon. Työttömälle työpaikan saanti voi myös olla syy muuttaa. Muuttoalttiuskuviosta nähdään myös, että 0-14-vuotiaiden muuttoalttius on hyvin samantasoinen kuin 30-45-vuotiaiden. Luonnollinen selitys on se, että lapset muuttavat vanhempiensa mukana. Eläköitymisiässä ei näy havaittavaa muuttoalttiuden nousua.

Päivitetty 25.6.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi