Suhdanteita

Tuoreimmat tilastot alkuvuodelta enteilevät kolmatta peräkkäistä hitaan kasvun vuotta kansainvälisessä taloudessa. Tammi-maaliskuussa bkt jopa lievästi supistui Saksassa, Italiassa ja Alankomaissa. EU-alueen teollisuustuotanto on kääntynyt miinusmerkkiseksi. Investointien supistuminen on yleisesti jatkunut, ja myös yksityisen kulutuksen kasvu on monissa maissa hiipunut. Työttömyys on nousussa.

Etenkin poikkeuksellisen pitkä investointitaantuma leimaa talouden tilannetta monissa maissa. Yritykset ovat parina viime vuotena korjanneet taseitaan leikkaamalla investointeja, vähentämällä varastoja ja karsimalla työ- ym. kustannuksia. Investointien supistuminen on koskettanut erityisesti yritysten teknologia- ja venture capital -investointeja.

Yrityssektorissa ylikapasiteetin purkaminen ja taseiden korjaaminen näyttää kuitenkin olevan edelleen kesken. Myös kotitalouksien velkasaneeraus on monissa maissa alkanut rajoittaa kysynnän kasvua.

Taantuma nakertaa talouksien kasvupotentiaalia myös pitemmällä aikavälillä. OECD:n arvion mukaan esimerkiksi Saksassa talouden potentiaalinen kasvu jää keskipitkällä aikavälillä noin 1,5 prosenttiin, Ranskassa ja Italiassa vajaaseen pariin prosenttiin. Japanissa talouden kasvukyvyn arvioidaan hidastuvan noin yhteen prosenttiin vuodessa.

Irakin sodan väistyttyä päärooliin kasvun esteinä ovat nousseet erilaiset rakenteelliset ongelmat. Huolta aiheuttavat mm. julkisen sektorin rahoituksen reippaat alijäämät paitsi Japanissa ja Yhdysvalloissa myös useissa Euroopan maissa. Myös työvoiman tarjonnan hiipuminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Useissa teollisuusmaissa siirrytään lähivuosina ns. "demografiseen työvoimapulaan", kun työmarkkinoilta poistuvat ikäluokat alkavat olla suurempia kuin työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat.

Myös valuuttakurssien liikkeet muuttavat kilpailuasetelmia ja talouksien kasvuedellytyksiä. Dollarin heikkeneminen on parantanut Yhdysvaltain vientimahdollisuuksia, mutta heikentänyt vastaavasti eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä, kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia. Tästä lukuisat eurooppalaiset yritykset ovat jo ilmaisseet huolensa. Toisaalta euron kallistuminen vahvistaa EU-alueen hintavakautta ja antaa Euroopan Keskuspankille mahdollisuuksia korkotason alentamiseen.

Uutena epävarmuustekijänä on viime aikoina noussut esiin pelko deflaatiosta. Pelkoa on lisännyt tukku- ja tuottajaportaan hintojen aleneminen useissa maissa. Ainakin toistaiseksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa voidaan puhua kuitenkin vasta inflaation hidastumisesta. Huhtikuussa kuluttajahinnat nousivat euroalueella keskimäärin 2,1 prosentin ja Yhdysvalloissa 3,0 prosentin vuosivauhdilla. Japanissa kuluttajahinnat ovat alkuvuonna edelleen lievästi alentuneet.

IMF julkaisi äskettäin tutkimuksen, jonka mukaan esimerkiksi Saksassa on "huomattava riski" joutua lievään deflaatiokehitykseen lähikuukausina. Myöskään Yhdysvalloissa ei IMF:n mukaan voida sulkea pois mahdollisuutta muutaman kuukauden miinusmerkkisestä kuluttajahintojen kehityksestä.

Heikko kansainvälinen kysyntä ja euron vahvistuminen nakertavat vientivetoisen talouskasvun edellytyksiä myös Suomessa. Vuoden 2003 alkuneljänneksellä tavaraviennin arvo ylti likimain vuotta aikaisemmalle tasolleen. Parin vuoden takaiselta huipputasolta on kuitenkin tultu alaspäin liki kymmenen prosenttia. Vientitilausten ja -hintojen heikko kehitys varjostaa loppuvuoden näkymiä.

Päivitetty 12.6.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi