Julkaistu: 29.6.2004
Monien ammattiryhmien palkkauksessa on merkittäviä alueellisia eroja
Lääkäreiden palkoissa on merkittäviä alueellisia eroja, sairaanhoitajien palkoissa ei. Erikoiskoulutetun työvoiman houkuttelu rahan voimalla näkyy alueiden eroissa.
Seppo Kouvonen - Antti Katainen
Keskimääräinen tuntiansio on Uudellamaalla selvästi muuta maata korkeampi, mikä johtuu osin alueiden erilaisesta tehtävärakenteesta (ks. artikkeli maakuntien välisistä palkkaeroista, Tietoaika 2/2004). Työehtosopimusten perusteella maksettavat kalliinpaikanlisät nostavat ansioita runsaat pari prosenttia muun muassa pääkaupunkiseudulla, Lapin läänissä ja monissa kasvukeskuksissa. Lisäksi vanhat syrjäseutulisät nostavat edelleen julkisen sektorin palkkatasoa Pohjois-Suomessa.
Uudenmaan ansiotaso on samoissa tehtävissä noin yhdeksän prosenttia korkeampi kuin matalapalkkaisimmissa maakunnissa. Tässä artikkelissa arvioidaan eron taustalla olevia tekijöitä tarkastelemalla sekä maakuntien sisäisiä palkkaeroja että erilaisten tehtävien palkkausta maan eri osissa, erityisesti Uudellamaalla.
Tuntiansioiden vaihtelu suurin Uudellamaalla ja pienin Kainuussa
Maakunnan sisäiset palkkaerot tuntiansioilla mitattuna ovat selvästi suurimmat Uudellamaalla ja pienimmät Kainuussa. Kuukausiansioita koskeva vertailu voidaan ulottaa koskemaan myös opettajia. Näin mitattuna kokoaikaisten palkansaajien palkkahajonta on vähäisintä Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Ansioiden hajonta on yleensäkin Lapissa ja Itä-Suomessa selvästi muuta maata vähäisempää.
Palkkaerojen erilaisuus on pitkälti seurausta alueiden erilaisesta tehtävärakenteesta. Itä- ja Pohjois-Suomessa julkisen sektorin työpaikkojen suurempi osuus supistaa alueiden sisäisiä palkkaeroja. Uudellamaalla sisäisten palkkaerojen suuruus liittyy pitkälti yksityiseen palvelusektoriin. Palkkahajontaa näyttäisi kasvattavan sekä yksityisen palvelusektorin koko, tehtävien hierarkkinen eriytyminen että osittain myös ammattien sisäinen palkkaero.
Työvoiman kysyntä heijastuu Uudenmaan palkkatasoon
Työehtosopimukset harmonisoivat alueiden välisiä palkkaeroja. Toisaalta työehtosopimuksissa säädetty kalliinpaikanlisä kasvattaa Uudenmaan suhteellista palkkatasoa lähes kaksi prosenttia. Monissa ammattiryhmissä työvoiman kysyntään liittyvät tekijät näyttäisivät vaikuttavan erityisesti Uudenmaan palkkatasoon.
Uudenmaan suhteellinen palkkataso eri ammattiryhmissä muuhun maahan verrattuna - samassa ammatissa toimiva, ominaisuuksiltaan vastaava
| Suuret alueelliset palkkaerot |
Uudenmaan ansiot 10 prosenttia muuta maata korkeammat | |
| 1 | Johtavassa asemassa olevat | |
| 34 | Liike- ja palvelualojen asiantuntijat | |
| 21 | Tekniikan ym. alojen erityisasiantuntijat | |
| 24 | Muiden alojen erityisasiantuntijat | |
| 71 | Rakennustyöntekijät yms. | |
| 83 | Kuljettajat yms. | |
| 52 | Myyjät ja tuote-esittelijät | |
| Keskitason alueelliset palkkaerot |
Uudenmaan ansiot 5 - 10 prosenttia muuta maata korkeammat | |
| 74 | Muut valmistustyöntekijät | |
| 42 | Asiakaspalvelutyöntekijät | |
| 41 | Toimistotyöntekijät | |
| 32 | Terveydenhuollon ym. asiantuntijat | |
| 31 | Tekniikan ym. asiantuntijat | |
| 73 | Hienomekaniikan ym. työntekijät | |
| 93 | Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät | |
| Pienet alueelliset palkkaerot |
Uudenmaan ansiot korkeintaan 5 prosenttia muuta maata korkeammat | |
| 82 | Teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat | |
| 72 | Konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat | |
| 81 | Prosessityöntekijät | |
| 51 | Palvelu- ja suojelutyöntekijät | |
| 91 | Muut palvelutyöntekijät, mm siivoojat | |
| 22 | Terveydenhuollon erityisasiantuntijat, esim. lääkärit | |
| 0 | Sotilaat |
Uudenmaan suhteellinen ansio muihin maakuntiin verrattuna on korkein monissa toimihenkilöammateissa - johtotehtävissä (ammattien pääluokka 1), akateemista koulutusta edellyttävissä teknisissä tehtävissä (ammattiryhmä 21) sekä liikealan ja hallinnon asiantuntijatehtävissä (34, 24). Näiden ammattien muuta maata korkeammat ansiot todennäköisesti heijastavat tehtävien sisällöllisiä eroja, esimerkiksi suurempiin yksiköihin liittyvää vastuuta. Ammattiryhmien työpaikoista noin puolet sijoittuu Uudellemaalle, jolloin myös työvoiman suuremman kysynnän voidaan olettaa vaikuttaneen näiden ammattien palkkatasoon.
Tarkasteltaessa ns. tuntipalkka-alojen ansioita, Uudenmaan suhteellinen ansiotaso on vuonna 2001 noin kymmenen prosenttia muuta maata korkeampi mm. kuljettajilla sekä rakennustyössä (71, 83). Myös näissä ammattiryhmissä korkeampien ansioiden taustalla lienee ainakin osittain tarve ammattitaitoisesta työvoimasta.
Monissa perinteisissä työntekijäammateissa, kuten prosessityössä, konepaja- ja kokoonpanotyössä (72, 81, 82) - ammattiryhmissä jotka tyypillisesti sijoittuvat muualle kuin Uudellemaalle - maakunnan tuntiansio on vain 4 -5 prosenttia muuta maata korkeampi. Huomattava osa tästä erosta aiheutuu kalliinpaikanlisästä.
Terveydenhoitoalan erityisasiantuntijoiden (22), mm. lääkärien, ansiotaso on Uudellamaalla lähes sama kuin maassa keskimäärin, kun taas sairaanhoitajien ansiot ovat Uudellamaalla selvästi korkeammat kuin muualla maassa. Ainoastaan sotilailla (ammattien pääluokka 0) on Uudellamaalla toimivan keskiansio matalampi kuin maassa keskimäärin.
Uudellamaalla työskentelevän siivoojan tuntiansio on vain hieman muuta maata korkeampi, eli markkinatekijät eivät ole ilmeisesti juurikaan vaikuttaneet alan palkkasuhteisiin. Tämä saattaisi olla seurausta esimerkiksi siitä, että vierastyövoiman ja työvoiman vuokraustoiminnan yleistyminen ovat vaikuttaneet alan palkkaukseen pääkaupunkiseudulla.
Sopimusjärjestelmä harmonisoi palkkatasoa vain osassa ammateista
Alla olevassa kuviossa on verrattu kuudessa eri ammatissa maakunnan keskimääräistä tuntiansiota Uudenmaan ansioon. Maakunnat on asetettu suhteellisen palkkatason mukaiseen järjestykseen.
Maakuntien suhteellinen palkkataso Uusimaahan verrattuna
Vertailluista ammateista alueiden välinen palkkaero on suurin akateemista koulutusta edellyttävissä ammateissa - lääkäreillä sekä atk-suunnittelijoilla ja ohjelmoijilla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lääkärien ansiotaso on matalin niissä maakunnissa, missä on saatavilla yliopistotason lääketieteellistä koulutusta. Monissa keskisen Suomen maakunnissa lääkärien ansiotaso on keskimääräistä korkeampi, mikä saattaa hyvin johtua työvoiman tarpeesta. Syrjäisen sijainnin perusteella maksetut lisät nostavat lisäksi lääkärien ansioita Lapissa ja Kainuussa.
Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa ja Vaasassa maksettava kalliinpaikanlisä nostaa maakunnan palkkatasoa ammateissa (mm. atk-suunnittelija, myyjä, asentaja), jotka tyypillisesti sijoittuvat aluekeskuksiin.
Uuttamaata lukuun ottamatta sairaanhoitajien ja siivoojien alueelliset palkkaerot ovat vähäiset. Osa mitatuistakin sairaanhoitajien palkkaerosta on seurausta ns. epämukavan työajan johdosta maksetuista lisistä. Myös satunnaistekijöiden merkitys jää näin yleisissä ammateissa vähäiseksi.
Päivitetty 29.6.2004