EU yhä kaukana Lissabonin tavoitteista

Euroopan unioni asetti itselleen neljä vuotta sitten tavoitteita, joita alettiin seurata rakenneindikaattorien avulla. Siitä lähtien kehitys on takkuillut. Miksi?

Antton Lounasheimo

Maaliskuussa 2000 Lissabonin Eurooppa-neuvostossa sovittiin strategiasta, jonka tarkoituksena on tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin, tietoon perustuva talousalue vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on kokonaisvaltainen uudistus, jossa huomioidaan myös sosiaali- ja ympäristöasiat.

Lissabonin strategiaan kuuluu lukuisia ihmisten hyvinvointiin ja talouden suorituskykyyn liittyviä tavoitteita. Euroopan komissio seuraa niiden saavuttamisessa tapahtuvaa edistystä niin kutsuttujen rakenneindikaattoreiden avulla. Indikaattoreita käytetään myös EU:n ja sen pääkilpailijamaiden vertailuun.

Tällä hetkellä seurataan erityisesti 14 rakenneindikaattoria, jotka ovat:

bruttokansantuote
työvoiman tuottavuus
työllisyysaste
55-64-vuotiaiden työllisyysaste
20-24-vuotiaiden koulutustaso
tutkimus- ja tuotekehitysmenot
hintataso
yritysinvestoinnit
köyhyysriski
pitkäaikaistyöttömyys
alueelliset työllisyyserot
kasvihuonekaasupäästöt
talouden energiavaltaisuus
ja tavaraliikenteen määrä.

Unionin laajentuminen ei muuta kunnianhimoista tavoitetta. "Lissabonin strategia koskee myös 25 maan EU:ta. Monissa indikaattoreissa keskiarvot alenevat, mutta eivät suinkaan kaikissa", kabinettipäällikkö Heikki Salmi Euroopan komissiosta sanoo.

Laajentuneen unionin henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on tällä hetkellä vain 66 prosenttia Yhdysvaltain vastaavasta (kuvio 1). Jotta vaje korjautuisi, tavoitteena on vuotuisen talouskasvun nostaminen pysyvästi kolmen prosentin tasolle (kuvio 2), missä ei olla ainakaan vielä onnistuttu.

BKT/asukas, ennusteet (EU15=100)

BKT:n kasvuvauhti (2004 ja 2005 ennusteita)

Työvoiman tuottavuus, ennusteet

Julkiset koulutusmenot, % bkt:stä

T&K-menot, % bkt:stä

Työllisyysaste

Tuotantoa voidaan lisätä muun muassa parantamalla työvoiman tuottavuutta. EU-komission uusimman Lissabonin strategiaa ruotivan kevätraportin mukaan työn tuottavuuden merkitys kasvaa entisestään väestön ikääntyessä. Unionin työntekijöiden tuottavuus on tällä hetkellä selvästi heikompi kuin amerikkalaisten työntekijöiden (kuvio 3). Yhdysvalloissa työn tuottavuus on kasvanut 1990-luvun puolivälin jälkeen ripeämmin kuin EU:ssa. Esimerkiksi tietotekniikan käytössä amerikkalaiset ovat eurooppalaisia pidemmällä.

Investoinnit inhimilliseen pääomaan vaikuttavat työntekijöiden tieto- ja osaamistasoon. Niitä mitataan julkiset koulutusmenot -indikaattorilla (kuvio 4). Tavoitteena on myös jäsenvaltioiden tutkimus- ja tuotekehitysmenojen nosto kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta (kuvio 5).

Pyrkimyksenä on edelleen yrittäjyyden edistäminen ja työllisyysasteen kohottaminen 70 prosenttiin (naisten osalta 60 prosenttiin, 55-64-vuotiaiden osalta 50 prosenttiin). Tällä hetkellä EU:n työllisyysaste on 62,9 prosenttia (kuvio 6).

Kuten kuvioista näkyy, unionin tavoitteet ovat yhä kaukana, eikä edistystä juurikaan tapahdu. Talouskasvu on tosin ennusteen mukaan piristymässä, ja ainakin Suomi on saavuttanut tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tavoitetason. Yhdysvaltain etumatka tuntuu kuitenkin saavuttamattomalta. "Suomi sijoittuu kaiken kaikkiaan varsin hyvin. Jos Euroopan suuret maat pystyisivät samaan, tilanne olisi vähemmän huolestuttava", Heikki Salmi toteaa.

EU:n ydinstrategia luotiin vuosituhannen vaihteen talousbuumin aikaan, ja sen tavoitteita on moitittu nykyoloihin liian koviksi. Lisäksi useat jäsenvaltiot ovat syystä tai toisesta olleet kykenemättömiä tekemään tarvittavia uudistuksia. Toisaalta komissiota on soimattu siitä, ettei se ole osoittanut tarpeeksi johtajuutta Lissabonin agendan täytäntöönpanossa.

Hälytyskellot kilkattavat

Ulkopuolisten tutkimuslaitosten raportit eivät lupaa hyvää nekään. Sveitsiläisen liikkeenjohdon instituutin IMD:n keväisessä kilpailukykyvertailussa EU-maat putosivat selvästi viime vuoteen verrattuna. IMD:n mukaan ongelmat vain pahenevat, kun vanheneva väestö ja alle kolmen prosentin talouskasvu johtavat siihen, että nykyisen hyvinvointivaltion rakenteet ovat mahdottomia ylläpitää.

Talousuudistusten teko on useissa maissa osoittautunut instituutin mukaan "lähes mahdottomaksi tehtäväksi, ja parhaimmillaankin ne etenevät liian hitaasti". IMD ennusti EU-maiden velkaantuvan entisestään.

EU-komission mukaan myönteistä kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Vuodesta 1999 lähtien unionissa on syntynyt 6 miljoonaa työpaikkaa talouden takkuamisesta huolimatta. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, ja naisten työllisyysaste parantunut. Lisäksi tärkeitä markkinoita, kuten televiestintä-, energia- ja rautatieliikenneverkot on kyetty avaamaan kilpailulle.

Työnteon kannattavuutta lisääviä uudistuksia on toteutettu verotusta säätelemällä. Eri etuusjärjestelmät on komission mukaan vielä saatava kannustavammiksi. Unionin työmarkkinat ovat selvinneet talouden viime vuosien taantumasta paremmin kuin 1990-luvun alussa. Tästä on komission mukaan kiittäminen jo tehtyjä rakenneuudistuksia.

EU:n tuottavuus ja työllisyys eivät kuitenkaan edistä riittävästi talouskasvua. Syitä ovat 55-64-vuotiaiden vähäinen osallistuminen työelämään, tieto- ja viestintäteknologian kehno leviäminen ja investointien vähäisyys tutkimus-, innovaatio- ja koulutussektoreilla.

Lisäksi vain 58 prosenttia Lissabonin strategian direktiiveistä on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön. Rakenteisiin puuttuvat uudistukset eivät edisty riittävästi nekään. "Keskeisin haaste jäsenmaille on toteuttaa jo sovitut reformit. Tämä koskee erityisesti uusia, mutta myös vanhoja jäsenmaita", Heikki Salmi sanoo. "On mielenkiintoista havaita, että eräät uusista jäsenistä ovat saavuttamassa ja ohittamassa huonosti edistyviä vanhoja jäsenvaltioita. Eiköhän tämä luo uusia paineita vanhoillekin jäsenille", Salmi ennustaa.

Huippukokouksen neuvot

Kevään Eurooppa-neuvosto kokosi jälleen pitkän listan tarvittavia toimenpiteitä. Uudistusten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa olisi valvottava. Lisäksi painotettiin kestävän talouskasvun sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomisen tärkeyttä.

Kestävän kasvun saavuttamiseksi huippukokouksen loppupäätelmissä peräänkuulutettiin kasvu- ja vakaussopimuksesta kiinnipitämistä sekä kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan parantamista. Erityisesti sisämarkkinoiden toimintaa olisi parannettava, ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit olisi saatava kasvuun. Myös matkaviestintä- ja laajakaistastrategioita olisi kehitettävä. Lisäksi palvelusektorilla kaivataan enemmän kilpailua, ja EU-patentti pitäisi saada hyväksytyksi.

Sosiaalista yhteenkuuluvuutta olisi parannettava syrjäytymistä ja köyhyyttä vähentämällä. Eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmät olisi modernisoitava. Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä olisi edistettävä unohtamatta myöskään Kioton velvoitteita.

Eurooppa-neuvoston mukaan uusia työpaikkoja tarvitaan kiireellisesti sekä talouskasvun että sosiaalisen osallisuuden lisäämiseksi. Työpaikkojen luonnissa olisi edistyttävä jo ennen Lissabonin strategian vuoden 2005 puolivälitarkastelua muun muassa alentamalla työnantajamaksuja.

Työntekijöiden vapaata liikkumista unionin alueella olisi myös helpotettava, investoitava enemmän inhimillisen pääomaan ja lisättävä työmarkkinoiden houkuttelevuutta.

Päivitetty 30.6.2004