INTERNET tutkijan työkaluna

Aikaisemmin netti oli vain postinkantaja, mutta ohjelmistojen kehitys ja käytön yleistyminen antavat uusia mahdollisuuksia itse tutkimuksen toteutuksessa.

Taru Berndtson & Jouni Lounasmaa

Internetin käyttäjä kohtaa mitä moninaisimpia kyselyitä. Verkkosivuihin tai palveluihin liittyvät kyselyt, erilaiset kuluttajakyselyt ja "ota kantaa" -väittämät ovat yleistyneet kuluttajille suunnatuilla verkkosivuilla. Myös tutkimuskäytössä Internetin ja sähköpostin käyttö on yleistymässä.

Vielä 1990-luvulla Internetin käyttäjät käsitettiin erityisryhmäksi ja netin tutkimuskäyttö kohdentui ensisijaisesti Internetin käyttöön itseensä. Viime vuosina mahdollisuudet hyödyntää nettiä myös tutkimuskäytössä laajemmin ovat parantuneet Internetin käytön yleistymisen ja ohjelmistokehityksen ansiosta.

Yksinkertaisimmillaan nettiä voidaan hyödyntää lähettämällä kyselylomake sähköpostissa tai liitetiedostona. Tällöin tekniikka korvaa postin tehtävät. Tutkimusten tekijät ovat voineet tavoitella vastaajia esimerkiksi uutis- ja keskustelupalstojen sekä sähköpostilistojen kautta.

Vaikka Internetin käyttö onkin yleistä monissa väestöryhmissä, kyselyjen kohdentaminen on ollut ongelmallista. Kaikille avoimeen kyselyyn voi vastata kuka tahansa. Ongelmaa on ratkaistu laatimalla pop-up -kyselyitä, joissa esimerkiksi joka kymmenes verkkosivuilla kävijä saa kyselylomakkeen vastattavakseen. Tekniikan kehittyessä vastaajajoukon koostumusta on tullut mahdolliseksi ohjata esittämällä käyttäjälle hänen taustaansa koskevia kysymyksiä ja ohjaamalla kyselyyn vain oikeaan kohdejoukkoon kuuluvat vastaajat. Pieniä erityisryhmiä ei tällä tavoin silti välttämättä tavoiteta.

Internetiä on vielä harvoin käytetty pääasiallisena vastaustapana varsinaisissa kontrolloituun otantaan perustuvissa kyselytutkimuksissa. Toistaiseksi otantaan pohjautuvissa tutkimuksissa on Internetiä hyödynnetty niin, että vastaajille on postitse lähetetty vastausohjeet ja salasana (ja yleensä myös paperinen kyselylomake). Vastausaktiivisuus Internetin kautta on jäänyt pieneksi. Erikseen vastaamaan meneminen koetaan ilmeisesti hankalaksi.

Laajojen kohdejoukkojen tavoittaminen sähköpostitse onkin ollut hankalaa, koska sähköpostiosoitetietoja ei yleensä ole saatavilla. Nykyään kuitenkin jo monet tahot, esimerkiksi oppilaitokset ja ammattiliitot, tallettavat jäsenrekisteritietoihinsa myös sähköpostiosoitteet.

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiössä (Otus) on nettiä käytetty pääasiallisena tutkimusmenetelmänä kaikkiaan neljässä kyselytutkimuksessa. Yhteenvetotiedot näistä on esitetty oheisessa taulussa. Aikaisemmin Otuksen toteuttamissa kyselyissä on käytetty postikyselyä. Viimeisessä tutkimuksessamme, joka koski opiskelijoiden elinoloja ja toimeentuloa, yliopisto-opiskelijoiden osalta saavutettu vastausprosentti 48 on yhtä suuri kuin kolme vuotta aiemmin postitse tehdyssä edellisessä toimeentulotutkimuksessa. Seuraavassa vertailemme Internet-kyselyn käytännön toteuttamista postikyselyyn omien kokemustemme valossa.

Tekniikan tulee palvella myös vastaajan tarpeita

Internetin käytön edut tutkimuskäytössä ovat ilmeisiä. Kyselyn toteuttaminen Internetin avulla on nopeampaa ja edullisempaa kuin posti- tai puhelinkyselynä. Verrattuna postikyselyyn kyselylomakkeiden painatus ja postitus sekä vastausten käsittely ja tallentaminen jäävät työvaiheina kokonaan pois. Tuloksien tallentamisesta johtuvat virheet vähenevät, koska erillistä tallennusta ei tarvita. Kysely tavoittaa vastaajat heti, ja tulokset ovat heti vastaamisen jälkeen nähtävissä. Vastausten kertymistä voi seurata reaaliaikaisesti, ja ensimmäiset johtopäätökset tehdä nopeammin.

Uutta kyselylomaketta suunniteltaessa kyselylomakkeen testaaminen on vaivatonta. Sähköisessä kyselyssä voi myös ohjata vastaamista esimerkiksi rajaamalla vastausten pituutta, sallimalla monivalintakysymysten yhteydessä vain yhden vastauksen antamisen ja ohjaamalla kenttiin kirjoitettavien vastausten sisältöä esimerkiksi numeeriseksi.

Postissa saapuvan paperilomakkeen täyttäminen ja palauttaminen on vastaajalle tuttua ja helppoa. Periaatteessa sähköisen lomakkeen täyttäminen ei vastaajan kannalta poikkea juurikaan paperilomakkeen täyttämisestä. Toteuttamissamme kyselyissä monet vastaajat pitivät tietokoneen kautta vastaamista helppona ja kätevänä. Toisaalta sähköiset kysely-ympäristöt poikkeavat usein toisistaan ja pienetkin ongelmat vastaamisessa hämmentävät ja askarruttavat vastaajia. Erityinen huolenaihe ovat tietoturvakysymykset.

Paperiin tottunutta vastaajaa sähköisessä lomakkeessa voivat ärsyttää liian ahtaat vastaustilat tai vastaamisen "pakotettu" eteneminen. Paperilomakkeeseen voi kirjoittaa laitoihin mitä mieleen tulee, sähköisessä ei. Vastaamista myös hankaloittaa, jos vastaaja joutuu täyttämään Internet-lomakkeen tilanteessa - esimerkiksi oppilaitoksessa tai työpaikalla - jossa monimutkaisempiin kysymyksiin keskittyminen on vaikeaa.

Postikyselyiden kohdalla vastaaja yleensä joko vastaa kyselyyn heti kyselyn saatuaan tai sitten vastaaminen jää kokonaan. Usein vastaaminen jää puolitiehen tai täytettykin lomake jää postittamatta. Internet-vastaamisen etuna on, että vastaaja lähettää vastauksensa saman tien saatuaan lomakkeen täytetyksi. Nettikyselyissä on mahdollista sallia vastaajan keskeyttää vastaaminen, tallentaa vastauksensa ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Tätä mahdollisuutta emme toistaiseksi ole tarjonneet vastaajille. Pelkona on, että vastaajat "houkuteltaisiin" sitä käyttämään, mutta vastaamaan palaaminen jäisi useimmilta tekemättä. Erityisesti pidempien kyselyiden kohdalla vastaamisen keskeyttämisen pitäisi kuitenkin olla mahdollista.

Otuksen Opiskelijatutkimuksessa tarjottiin vastaajille mahdollisuus tilata kyselylomake ja vastauskuori postitse. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi, vaikka noin 5 000 vastaajasta vain 24:lle lomake lähetettiin (vastanneita kaikkiaan noin 2 000). Osa postilomakkeen pyytäjistä halusi lomakkeen "periaatteellisista" syistä: paperisen lomakkeen täyttämistä pidettiin koneellista miellyttävämpänä. Lopuilla paperilomakkeen saajista taas oli ollut ongelmia sähköisen lomakkeen avaamisessa tai täyttämisessä. Mielestämme nimenomaan käytettävyysongelmien takia täytyisi paperilomake pitää sähköisen rinnalla.

Kyselyjen toteutuksessa ilmenee usein käytettävyysongelmia. Kyselyn toteuttajaa haittaavat lomake-editorin kömpelyydet: lomakkeen laadinnassa on usein vaikeata päästä täysin tyydyttävään lopputulokseen. Vakavampi ongelma ovat kuitenkin vastaajan kohtaamat käytettävyysongelmat, jotka haittaavat vastaamista ja näkyvät sitten vastausaktiivisuudessa katona. Tyypillinen ongelma on palvelun ruuhkautuminen sadoista yhtäaikaisista vastaajista, jolloin vastaussivulle ei pääse heti. Otuksen tapauksessa vastaaminen tapahtuu SSL-salatussa yhteydessä, tällöin jotkin Internet-selaimen asetukset saattavat estää pääsyn kyselyyn.

Palvelun käytettävyyssuunnittelu on siten avainasemassa. Edellä kuvatun kaltaiset ongelmat tulee ratkaista ensisijaisesti kehittämällä kyselypalvelua niin, että pienetkin vastaajaa hämmentävät asiat eliminoidaan. Toiseksi tutkimuksen tekijä voi parantaa palvelun käytettävyyttä ohjeistamalla vastaajaa kaikissa vastaamisvaiheissa niin sähköpostitse lähetettävässä saatekirjeessä kuin itse lomakkeessakin. Saatekirjeen ja kyselyn muotoilussa tulee kiinnittää huomiota vastaamisen yksityiskohtiin tavalla, mitä paperilomakkeen kohdalla ei tarvitse tehdä. Vastaajan pitää voida päätellä myös sähköisen lomakkeen laajuus ja vastaamisen eteneminen. Paperilomakkeen tärkeimpiä etuja on sen havainnollisuus, sähköisessä ympäristössä tutkijalla on suurempi vastuu käyttäjän informoinnista.

Internet-kyselyjen toteutus Otuksessa

Vuosi	Tutkimuksen nimi	Otos	Vastanneita	Vastaus- prosentti
2003	Opiskelija-asuntojen tuotantotarvelaskelma	1 135	462	40,7
2003	Opiskelijoiden asumistoiveet pääkaupunkiseudulla	3 141	1 311	41,7
2003	Opiskelijatutkimus 2003	4 780	2 080	43,5
2004	Ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvointitutkimus	8 500*	3 740*	44,0
*alustavia arvioita

Tutkimukset on toteutettu käytössämme olevan kaupallisen kyselynpalvelun avulla. Palvelussa vastaajille lähetään sähköpostiviesti, jossa heitä pyydetään vastaamaan viestissä olevan linkin kautta. Vastaaja ohjautuu kyselypalvelun sivuille, jossa on vielä mahdollista tarjota vastaajalle mahdollisuus valita haluamansa vastauskieli. Linkki on henkilökohtainen jokaiselle vastaajalle ja sallii vastaamisen vain kerran. Vastaaja täyttää ja lähettää Internet-lomakkeen selaimen kautta SSL-salatussa yhteydessä. Lomakkeen lähettämisen jälkeen vastaaja ohjautuu automaattisesti erilliselle kiitossivulle, joka ilmoittaa lähettämisen onnistumisesta. Vastaamattomille voidaan tarpeen mukaan lähettää yksi tai useampia muistutuksia.

Kuinka välttää delete-nappula?

Roskaposti muodostaa myös ongelman. Monet ihmiset hävittävät nykyään automaattisesti viestit, jotka vähänkin muistuttavat massapostituksia. Otuksessa on yritetty torjua tätä ongelmaa selostamalla huolellisesti otannan vaiheet, tutkimuksen tilaajat ja rahoittajat jne. Tämä kuuluu hyvään tutkimuskäytäntöön muissakin tutkimuksissa, mutta erityisesti sähköpostin saajan pitää saada tietää, miksi juuri hän on kyseisen viestin saanut. Sheehan ja Hoy (1999) ohjeistavat lähettämään "varoitusviestin" viikkoa ennen varsinaisten tutkimuskirjeiden lähettämistä. Otuksessa tätä ei ole kokeiltu.

Vastaajien - opiskelijoiden - yhteystiedot olemme saaneet oppilaitosten ylläpitämistä opiskelijarekistereistä. Kaikki korkeakoulut tarjoavat opiskelijoilleen sähköpostin, mutta sähköpostin ja Internetin käyttö opetuksen yhteydessä vaihtelee oppilaitoksittain. Rekisteristä poimittujen sähköpostiosoitteiden kohdalla törmätään varsin usein siihen ongelmaan, että osoite ei jostain syystä toimi. Rekistereissä on virheitä, sähköpostiosoitetta ei olekaan aktivoitu tai sitten osoitteen tarjoaja on kuolettanut osoitteen käyttämättömyyden takia. Otuksen kyselyissä on havaittu, että opiskelijoiden kohdalla noin neljästä kuuteen prosenttia lähetetyistä sähköposteista palautuu, koska osoite on epäkelpo. Tämä kato pitää siis ottaa huomioon jo otannan suunnitteluvaiheessa.

Alensiko internetvastaaminen sitten vastausprosenttia? Ainakaan yliopisto-opiskelijoiden osalta ilmeisesti ei: vastausprosentti oli 48, kun se vuonna 2002 toteutetussa otannaltaan ja kysymyksiltään samantyyppisessä kyselyssä oli 47 prosenttia. Toisaalta ammattikorkeakouluopiskelijoiden kohdalla vastausprosentti jäi 39:ään (kaksi vuotta aiemmin 48 prosenttia). On ilmeistä, että niistä oppilaitoksista vastattiin hyvin, joissa käytetään sähköpostia ja nettiä päivittäisessä opiskelussa. Internet-vastaaminen on saattanut vaikuttaa siihen, ketkä ovat valikoituneet vastaajiksi. Selvää vinoutumista esimerkiksi koulutusaloittain vastausaktiivisuudessa ei kuitenkaan ilmennyt.

Roskaposti suurin tulevaisuuden uhka

Kokemustemme valossa Internet-kysely on vakavasti otettava vaihtoehto kyselytutkimuksen tekoon paperikyselyä korvaamaan. Internet nopeuttaa ja tehostaa aineiston keruuta. Säännöllisesti Internetiä käytävien ihmisryhmien kohdalla vastausaktiivisuudessa on mahdollista päästä yhtä suureen vastausprosenttiin kuin postikyselyissä. Aineiston käsittelystä vapautuvaa aikaa voidaan kohdentaa tutkimuksen muihin vaiheisiin. Internetin avulla toteutettavissa kyselyissä sähköisen lomakkeen paperilomaketta huonomman havainnollisuuden takia lomakkeen suunnitteluun ja testaamiseen tulisikin paneutua tavallista huolellisemmin.

Toinen avainkysymys on vastaajan motivointi kyselyyn vastaamiseen. Witmer, Colman ja Katzman (1999) ovat tehneet hauskan havainnon paperisen ja sähköisen lomakkeen erosta: vastaaja, joka ei ole kiinnostunut paperikyselystä, joutuu näkemään paljon enemmän vaivaa päästääkseen papereista eroon kuin näppäimistön käyttäjä. Internetissä vastaajan huomion vangitseminen ja vastausmotivaation ylläpitäminen on postikyselyä haastavampaa. Vastausmotivaatiota voi lisätä kyselyjen käytettävyyteen ja vastaajaystävällisyyteen panostamalla.

Tulevaisuudessa ohjelmistojen toivoisi kehittyvän vuorovaikutteisempaan suuntaan. Vastaajalle voisi esimerkiksi tarjota hänen halutessaan täsmennyksiä kysymyksiin, esimerkkejä vastausvaihtoehdoista tai vapaata vastaustilaa hänen haluamaansa paikkaan, mitä tavallisessa kyselylomakkeessa ei ole tilanpuutteen takia mahdollista tarjota.

Mielestämme suurimmat esteet Internetin käytön yleistymiseen kyselytutkimuksissa ovat roskapostin ja sähköpostiosoitteiden saatavuuden ongelmat. Sähköpostiosoitteen tallentaminen osaksi osoiterekisteritietoja yhä useammin helpottaa sähköpostiosoitteiden saatavuutta myös tutkimuskäyttöön. Roskapostiongelman paheneminen sen sijaan voi muodostua todelliseksi uhaksi Internetin tutkimuskäytölle.

VTM Taru Berndtson ja DI Jouni Lounasmaa ovat Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen palveluksessa. Otus, Mechelininkatu 47 A 2, 00250 Helsinki, www.otus.fi
Yhteydenotot taru.berndtson@otus.fi ja jouni.lounasmaa@otus.fi.
KIRJALLISUUTTA: Hermans, Outi (2003): Soon mukavasti tässä: Opiskelijoiden asumistoiveet pääkaupunkiseudulla. Otus 25/2003.
Sheehan, Kim Bartel - Hoy, Mariel (1999): Using E-mail to survey Internet Users in the United States: Methodology and Assesment. www.ascusc.org/jcmc/vol4/issue3/sheehan.html
Witmer, D. Colman R. Katzman S. (1999): From Paper-and-Pencil to Screen-and Keyboard. Teoksessa: Doing Internet Research - Critical Issues and Methods for Examining the Net. Toim. Steve Jones. Sage.

Päivitetty 29.6.2004