Julkaistu: 29.6.2004

Ruotsalaiset siirtävät perheen perustamista yhä myöhempään

SYNTYVYYS on jatkanut tasaista kasvuaan Ruotsissa vuodesta 1999. Ruotsalaisia syntyi viime vuonna lähes 100 000; 51 114 poikaa ja 48 043 tyttöä. Edelliseen vuoteen verrattuna syntyvyys kasvoi 3,5 prosentilla. Syntyvyyden ennustetaan kasvavan 108 000:een vuoteen 2013 mennessä.

Syntyvyyttä kuvaava kokonaishedelmällisyysluku ilmoittaa, montako lasta maassa syntyy keskimäärin naista kohden. Luku oli Ruotsissa viime vuonna 1,72 - Suomessa 1,76, kun suomalaislapsia syntyi yhteensä 56 630.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on Ruotsissa 28,8 vuotta. Miehet saavat ensimmäisen lapsensa keskimäärin 31,2-vuotiaina. Sekä naisten että miesten kohdalla keski-ikä nousi 0,2 vuodella vuoteen 2002 verrattuna. Keski-iät ovat nousseet tasaisesti 1970-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä oli viime vuonna 27,9 vuotta.

Myös ensi kertaa avioituvien keski-ikä on noussut Ruotsissa viime vuosina. Vuonna 2003 naiset olivat avioituessaan keskimäärin 31,3-vuotiaita, miehet 34-vuotiaita. Muutosta edelliseen vuoteen oli 0,5 vuotta. Suomessa ensi kertaa avioituvien keski-ikä oli naisilla 29,2 ja miehillä 31,5 vuotta. Vuonna 2003 Ruotsissa solmittiin 39 000 avioliittoa, mikä on noin 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Ruotsalaistutkimuksen (Familj och arbetsliv på 2000-talet, SCB) mukaan mielikuvat vanhemmuudesta vaikuttavat merkittävästi nuorten aikuisten halukkuuteen hankkia lapsia. Varsinkin miehet uskovat lasten rajoittavan omaa elämää. Viideosa nuorista aikuisista pelkää lasten hankinnan huonontavan omaa taloudellista tilannetta ja vähentävän tapaamisia ystävien kanssa.

Aktiiviset lapset, lapsilleen omistautuvat vanhemmat

Lasten vanhempiensa seurassa viettämä aika vähentyi Ruotsissa 1990-luvun aikana. Eniten vanhempien kanssa vietetty aika on vähentynyt nuorimmilla, alle 5-vuotiailla lapsilla. Pikkulasten äitinsä seurassa viettämä aika on vähentynyt keskimäärin puolellatoista tunnilla. Vähentymistä selittävät suurelta osin lastenhoitojärjestelmän kehittyminen sekä lasten monet harrastukset. Yksinhuoltajaäitien kohdalla vähentymistä selittää lisäksi se, että isät ottavat lapset nykyisin useammin hoitoonsa. Ruotsalaislapset viettävät kuitenkin enemmän aikaa äitinsä kuin isänsä kanssa.

Toisen tutkimuksen (Barnens tid med föräldrarna, SCB) mukaan 85 prosenttia lapsista sai mielestään viettää tarpeeksi aikaa vanhempiensa seurassa. Vanhempien lastensa kanssa viettämä aika ei olekaan vähentynyt. Vanhemmat omistavat enemmän aikaa yhdelle lapselle kerrallaan, jakavat lasten kanssa vietettävää aikaa keskenään ja ottavat lapset mukaan omiin harrastuksiinsa.

- Asta Junnila

Lähde: SCB, Statistiska Centralbyrån.

Päivitetty 29.6.2004