Suhdanneoptimismia myös Euroopassa

VAROVAINEN TOIVEIKKUUS suhdanteiden elpymisestä on viimein leviämässä myös Euroopassa. Euroalueella bruttokansantuote lisääntyi kuluvan vuoden alkuneljänneksellä 0,6 prosenttia edellisen vuosineljänneksen tasoltaan. Suomessa vastaava kasvu ylti 0,7 prosenttiin.

Euroopassa talouden kehitys on kuitenkin edelleen vaatimatonta maailmantalouden kasvuun verrattuna. Vuotta aikaisemmalta tasolta bkt lisääntyi vuoden alkuneljänneksellä 1,3 prosenttia euroalueella ja 2,7 prosenttia Suomessa. Yhdysvalloissa vastaava kasvu oli lähes 5 ja Japanissa likimain 6 prosenttia. Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä alkuvuoden kasvuluvut olivat vielä näitäkin korkeampia.

Alkuvuoden kasvu perustui vientiin ja yksityiseen kulutukseen niin Suomessa kuin EU-alueella. Investointien kehitys oli sen sijaan miinuksella vuoden alkuneljänneksellä.

Sen paremmin Suomessa kuin EU-alueella talouden kasvu ei vielä riitä elvyttämään työllisyyttä. Suomessa työllisten määrä jäi tammi-toukokuussa liki prosentin vuotta aikaisem-paa vähäisemmäksi. Merkille pantavaa on myös yrittäjien lukumäärän reipas aleneminen alkuvuonna työvoimatutkimuksen mukaan.

Myös työvoiman tarjonta on jatkanut Suomessa lievää vähenemistä siten, että työttömien määrä pysyi alkuvuonna likimain ennallaan.

Merkittävä muutos viime kuukausina on tapahtunut hintakehityksessä. Öljyn ja raaka-aineiden nousevat hinnat ovat alkaneet varjostaa talouden elpymistä myös Euroopassa. Vahva euro on hillinnyt hintapaineita. Siitä huolimatta raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat olivat euroissakin ilmaistuina huhtikuussa liki 36 prosenttia vuotta aikaisempaa korkeammat.

Hintojen nousu on viime kuukausina vauhdittunut myös tukku- ja tuottajaportaassa. Euroalueella kuluttajahintojen 12 kuukauden nousu nopeutui 2,5 prosenttiin huhtikuussa. Suomessakin kevätkuukausien miinusmerkkisen inflaation uskotaan jäävän tilapäiseksi ilmiöksi. Nähtäväksi jää, missä määrin inflaatioilmaston muutos ennakoi käännettä korkosyklissä.

Teollisuudessa liikevaihto kääntyi alkuvuonna hienoiseen nousuun pitkään jatkuneen supistumisen jälkeen. Elpymisen merkit näkyvät etenkin vientitoimituksissa ja -tilauksissa.

Sen sijaan teollisuuden investointikyselyt niin Suomesta kuin useista muista EU-maista viittaavat laimean investointikehityksen jatkumiseen jo kolmantena vuonna peräkkäin. Investointiaste on pudonnut poikkeuksellisen alhaiseksi niin koko kansantaloudessa kuin erityisesti teollisuudessa. Sen sijaan tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat hienoisessa kasvussa.

Viennin ohella myös kotimainen kulutuskysyntä tukee edelleen talouden kasvua tänä vuonna. Vuoden alkuneljänneksellä yksityinen kulutus lisääntyi liki 5 prosenttia vuotta aikaisemmalta määrätasoltaan. Huhtikuussa kaupan myynnin kasvu vauhdittui entisestään. Alhainen inflaatio ja palkkasumman kasvun nopeutuminen tukivat kulutuskysyntää vuoden alkupuolella.

Niin Suomessa kuin Euroopassa talouden elpymisodotukset perustuvat ratkaisevasti kansainvälisen talouden vetoapuun, johon liittyy huomattavia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Kevään suhdanne-ennusteissa omaksuttiin näkemys, jonka mukaan kansainvälisen talouden tasapainottomuudet eivät rajoita suhdanteiden elpymistä vielä tänä vuonna, mutta ne hidastavat kasvua pitemmällä aikavälillä.

Kansainvälisten riskien ohella kestävän nousukauden tiellä on myös kotimaisia esteitä. Investointitaantuman pitkittyminen viittaa siihen, että taustalla on suhdanteiden ohella myös rakenteellisia tekijöitä. Työllisyyden ja yrittäjyyden supistuminen varjostaa talouden elpymistä. Myös pörssikehityksestä on viime kuukausina ollut vaikea löytää selvää suuntaa.

Päivitetty 29.6.2004