Tytöt kouluun

Yli 120 miljoonaa lasta ei ole koskaan käynyt koulua. Näistä lapsista yli puolet on tyttöjä. Tyttöjen kouluttaminen olisi kuitenkin tärkeää. Naisilla on merkittävä asema köyhyyden, nälän ja sairauksien vastaisessa taistelussa sekä kestävän kehityksen edistämisessä.

Asta Junnila

Vuosittain koulutuksen ulkopuolelle jää ainakin 9 miljoonaa tyttöä enemmän kuin poikaa, arvioidaan Unicefin The State of the World's Children 2004 -raportissa. Haasteellisin tilanne on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa koulutuksen ulkopuolelle jäävien tyttöjen määrä on noussut vuoden 1990 20 miljoonasta 24 miljoonaan vuonna 2002 ja jossa vain neljännes tytöistä ja reilu viidennes pojista osallistuu toisen asteen koulutukseen.

Jollei tyttöjen koulutukseen panosteta lähimmän kahden vuoden aikana, ei maailmanlaajuisia tavoitteita köyhyyden vähentämisessä ja inhimillisten olojen kehittämisessä raportin mukaan voida saavuttaa. Tarkoituksena ei ole lähettää kouluun tyttöjä poikien sijaan. Toimenpiteet, joilla tytöt pyritään saamaan kouluun ja pysymään siellä, nostavat samalla koululaitoksen tasoa.

Toisen asteen koulutukseen osallistuneet, 1997-2000

Ei koulua vaan elämää varten

Peruskoulutuksen takaaminen tytöille vaikuttaisi positiivisesti myös muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Maissa, joissa tyttöjen koulutukseen osallistuminen on alhaisimmalla tasolla, on korkeimmat lapsikuolleisuusluvut. Tällaisissa maissa jopa yli 15 prosenttia lapsista kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Kouluttamattomat tytöt kärsivät muita todennäköisemmin muun muassa köyhyydestä, nälästä, väkivallasta ja hyväksikäytöstä ja ovat alttiimpia saamaan esimerkiksi HIV-tartunnan. Tyttöjen kouluttamisella on merkittäviä positiivisia seurauksia niin tytöille itselleen kuin heidän lapsilleen ja ympäröivälle yhteisölleen. Koulutettujen naisten lapset ovat terveempiä, ja he myös varmistavat, että heidän lapsensa, niin tytöt kuin pojat, käyvät koulunsa loppuun.

Varsinkin kehitysmaissa naiset ovat yhteisöjensä viljelijöitä, ruokkijoita, huoltajia ja vedenhakijoita. He kantavat luonnonkatastrofien taakat, kuten nälänhädän ja kuivuuden seuraukset. Esimerkiksi Kiinassa yhteisöt ovat juuri naisten toimesta alkaneet istuttaa pajuja ja poppeleita pysäyttääkseen aavikoitumisen ja luodakseen hedelmällistä maata vihannesten viljelyä varten.

Naiset päihittävät monessa maassa miehet tietämyksellään ja taidoillaan kasvien ja eläinten hoidossa. Se, että monet tärkeät kuivuuden tai tuholaisten kestävät lajit ovat säilyneet ja ovat yhä viljelykelpoisia, on usein naisten ansiota, todetaan YK:n ympäristöohjelma UNEP:in julkaisemassa teoksessa Women and the Environment. Naisilla on merkittävä rooli paikallisen ja kulttuurisen tiedon sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäjinä. Naisten rooli ja tietotaito on kuitenkin usein aliarvostettua, ja niiden merkitys sivuutetaan.

Lähteet: YK, UNICEF, UNEP.

Päivitetty 30.6.2004