Elinaikakerroin - keppi vai porkkana?

Väestön elinajan oletetaan pidentyvän tulevina vuosina. Väestöennusteissaan niin YK, Eurostat kuin kansalliset tilastovirastot olettavat menneen kehityksen jatkuvan, ja muutamissa maissa esimerkiksi naisten elinajan odotetaan ylittävän jo 90 ikävuoden rajan muutaman vuosikymmenen kuluttua. Tämähän merkitsee sitä, että puolet tulevina vuosina syntyneistä naisista on elossa vielä 90-vuotiaana. Miehillä ennustettu kehitys on hitaampaa, ja elinaika jää vielä alle 90 vuoden.

Vanhuuseläkeläisten määrä Suomessa kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat siirtyvät vanhuuseläkkeelle, ja väestön elinaika kasvaa vuosi vuodelta. Yhä suurempi osa väestöstä on tulevina vuosina työvoiman ulkopuolella - näistä nopeimmin kasvava ryhmä ovat juuri eläkkeellä olevat.

Maksajat vähenevät

Työeläkkeiden rahoitus hoidetaan vakuutusmaksuilla, joita sekä työntekijä että työnantaja maksaa. Osa näin saaduista varoista rahastoidaan, ja osa menee suoraan nykyisten eläkkeiden maksuun. Rahastoiduilla maksuilla tasoitetaan tulevaisuudessa vakuutusmaksujen kasvukehitystä.

Kun eläkeläisten määrä kasvaa ja samalla työikäisen väestön määrä supistuu, niin ratkaistavaksi tuleekin yhtälö, jossa pitäisi hoitaa eläkkeiden maksu pienenevällä väestömäärällä. Kun eläkemaksuja ei haluta korottaa, voidaan käyttää rahastoja. Kun ihmiset vielä elävät tulevaisuudessa pitempään, on puututtava myös eläkkeiden suuruuteen - maksetaan eläkettä kuukausittain vähemmän.

Suomen väestön ikärakenteen kehitys on jo pitkään odottanut eläkeuudistusta. Suomalaiset eivät ole yksin, sillä monien muidenkin maiden eläkesysteemit ovat uudistuksen tarpeessa. Syyt löytyvät demografiasta. Eläkeikäisten määrät kasvat, kun taas työssä olevien ikäluokat supistuvat.

Elinaikakerroin käyttöön vuonna 2010

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tultua voimaan yleinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä laskettiin 63 vuoteen ja työssäoloa voi jatkaa aina 68-vuotiaaksi saakka. Tältä ajalta karttuu eläkettä enemmän kuin aikaisemmilta vuosilta.

Kun tulevaisuudessa ihmiset elävät yhä pitempään - ainakin mennyt kehitys sitä uumoilee - niin eläkkeestä nautitaan yhä pitempään. Näin eläkerahoja kuluu tulevaisuudessa enemmän. Eläkeuudistuksessa tämä kasvava kulutus otetaan huomioon pienentämällä kuukausittain maksettavien eläkkeiden määrää.

Vuonna 2010 otetaan käyttöön eläkkeitä laskettaessa niin sanottu elinaikakerroin, jolla sopeutetaan eläkerahojen riittävyys eliniän odotteen muutokseen. Elinaikakerroin lasketaan käyttämällä apuna elinajantaulukkoa, josta on aikaisemmin tällä palstalla kerrottu.

Elinaikakerroin lasketaan kaikille 62 vuotta täyttäville ikäluokille vuodesta 2009 lähtien. Ensimmäinen ikäluokka, jolle elinaikakerroin lasketaan ovat vuonna 1948 syntyneet, jotka jäävät eläkkeelle vuonna 2010.

Satunnaisuus minimoidaan

Elinaikakertoimen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen laskemia kuolevuuslukuja, jotka lasketaan ikäryhmittäin viiden vuoden ajanjaksolta. Tällä pyritään pienentämään lukuihin tulevaa satunnaisuutta. Kuolevuusluvut toimitetaan eläketurvakeskukselle, jossa lasketaan elinaikakertoimessa tarvittavat luvut. Elinaikakerroin lasketaan käyttämällä hyväksi elinajantaulukon L- ja l-lukuja. Luvun laskennassa ei oteta huomioon sukupuolten välisiä elinaikojen eroja, vaan elinaikakerroin lasketaan miesten ja naisten yhteenlasketuista luvuista.

Elinaikakerrointa laskettaessa otetaan huomioon myös eläkkeen pääoma-arvo eli eläkkeisiin tarvittava rahamäärä. Tämän rahamäärän oletettu tuotto (diskonttokorko) on 2 prosenttia.

Eläkkeet pienenevät

On laskettu, että elinajan kasvaessa elinaikakerroin tulee pienentämään tulevaisuudessa eläkettä (2020-luvulla) eläkkeelle jäävillä ikäluokilla lähes 10 prosenttia. Kun elinaikakerroin antaa keppiä monille ikäluokille, sisältyy uudistukseen myös porkkana. Tämän elinaikakertoimella lasketun aleneman jokainen voi kompensoida olemalla töissä yli 63-vuotiaana. Tällöin eläkettä kertyy vuodessa 4,5 prosenttia eli parin vuoden työskentelyllä voidaan korvata elinaikakertoimen tuoma eläkkeen aleneminen.

Elinaikakertoimen laskentakaavat ensimmäiselle ikäluokalle eli vuonna 1948 syntyneille:

Elinaikakerroin e = ,
jossa vuositason yksikköelinkorko
ja
elinaikaluku vuodelle t on

L = elinajantaulukon iässä x olevien keskimäärä
l = tietyn iän x saavuttaneiden määrä
Diskonttokoroksi oletettu 2 prosenttia

Elinaikakertoimen laskemisesta enemmän: Christina Lindell: Elinaika pitenee - miten käy eliniän? Eläketurvakeskuksen raportteja 1999:16. Raportti löytyy myös osoitteesta
http://www.etk.fi/Dynagen_attachments/Att15959/15959.pdf

Mauri Nieminen

Päivitetty 6.7.2005

Jaa