Julkaistu: 6.7.2005
NUORISOBAROMETRI kertoo nuorison asenteista ja arvoista
Valtakunnallisten nuorisobarometrien tekeminen aloitettiin vuonna 1994. Taustalla oli huoli laman myötä korkeaksi kohonneesta nuorisotyöttömyydestä, jonka pelättiin vievän nuorilta halun kouluttautua ja tehdä töitä. Barometrien otoksen muodostavat 15-29-vuotiaat suomenkieliset nuoret. Haastattelut tehdään puhelinhaastatteluina ja vastaajat valitaan satunnaisotoksella. Vuosina 1994-2000 haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksen yhteydessä, ja vuosien 2001 ja 2002 barometrit toteutti TNS Gallup.
Nuorison arvot ja asenteet ovat vajaan kymmenen vuoden pysyneet melko samanlaisina.
Nuoret arvostavat koulutusta
Yksi barometrien keskeisistä teemoista on koko ajan ollut koulutus. Mitä nuoremmista vastaajista on kysymys, sitä vankemmin uskotaan koulutuksen parantavan työnsaantimahdollisuuksia.
Vuonna 1997 peruskoulun päättäneiden sijoittuminen opiskelemaan ja työelämään 1997-2002 sekä tutkinnot vuosina 1997-2002, %
Opiskelu, muu toiminta vuoden lopussa*) | Seurantavuosi | Yhteensä | |||||
Tutkinnot | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 1997-2002 |
Vuonna 1997 peruskoulun päättäneet | |||||||
Yhteensä 64 387 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | 100,0 | . |
Päivälukiokoulutus | 55,0 | 54,3 | 55,7 | 13,6 | 2,9 | 1,7 | . |
Toisen asteen ammatillinen koulutus | 32,6 | 36,8 | 28,8 | 13,8 | 11,6 | 11,2 | . |
Opistoasteen koulutus | 0,0 | 0,1 | 0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | . |
Ammattikorkeakoulukoulutus | - | - | 0,3 | 7,0 | 15,5 | 22,9 | . |
Yliopistokoulutus | - | - | 0,0 | 9,4 | 14,6 | 17,8 | . |
Muu koulutus | 2,5 | 3,0 | 1,1 | 2,8 | 2,6 | 2,3 | . |
Työllinen | 1,1 | 2,0 | 5,9 | 25,3 | 26,4 | 28,4 | . |
Työtön | 0,4 | 0,9 | 3,6 | 9,2 | 8,8 | 7,4 | . |
Varusmies- tai siviilipalvelu | 0,0 | 0,1 | 0,7 | 10,1 | 10,0 | 1,1 | . |
Eläkeläinen | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,4 | 0,5 | 0,6 | . |
Muu toiminta | 8,0 | 2,4 | 3,2 | 7,7 | 6,1 | 5,4 | . |
Ei maassa asuva | 0,1 | 0,1 | 0,3 | 0,6 | 0,8 | 1,1 | . |
Tutkinnot | |||||||
Ylioppilastutkinto | - | 0,0 | 0,3 | 44,4 | 7,4 | 0,8 | 52,9 |
Toisen asteen ammatillinen tutkinto | 0,0 | 0,0 | 9,4 | 16,4 | 4,6 | 3,9 | 34,3 |
Opistoasteen tutkinto | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,1 | 0,1 |
Ammattikorkeakoulututkinto | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Alempi korkeakoulututkinto | - | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 |
Ylempi korkeakoulututkinto | - | - | - | - | - | 0,0 | 0,0 |
*) Opiskelu on asetettu etusijalle: jos henkilö on ollut opiskelun ohessa työssä tai osallistunut muuhun toimintaan, on hänet laskettu opiskelijaksi. | |||||||
Lähde: Tilastokeskus |
Nuorten kokemukset peruskoulusta ovat myönteisiä. Yli puolet vastaajista antaa peruskoululle arvosanan kahdeksan.
Työssä nuorille tärkeintä on sen sisältö. Palkka on nuorille vasta kolmanneksi tärkein asia työtä arvioitaessa. Vain noin 10 prosentille nuoria palkka merkitsee työssä eniten.
Työnteko on nuorille tärkeä arvo. Nuoret eivät barometrin perusteella koe työttömyyttä todellisena olemisen vaihtoehtona, vaikka toimeentulo olisikin turvattu. Valtaosa nuorista on sitä mieltä että työttömyysturvan vastikkeeksi nuorten olisi tehtävä jotakin yhteiskuntaa hyödyttävää työtä.
Barometrien mukaan nuoret ovat konservatiivisempia kuin mediassa vallalla olevien mielikuvien mukaan. Nuoret ovat omaksuneet vallitsevan yhteiskunnan arvot. Statusorientoituminen elämäntaparyhmien mukaan ja itsensä kehittäminen ovat vahvoja trendejä nuorten keskuudessa.
Lähde: Pekka Saarela; Nuorisobarometrit vuosina 1994-2002, Nuorisobarometri 2004
Päivitetty 6.7.2005