Julkaistu: 6.7.2005
Rakentamisen villit kuviot - joka kymmenes rakentaja pian ulkomailta
Rakennuksilla tarvittavaa lisätyövoimaa tulee Suomeen ulkomailta, lähinnä Virosta. Koska siirtymälaki rajoittaa palkkaamista uusista EU-maista suoraan suomalaisiin yrityksiin, tulee valtaosa työntekijöistä Virossa tai muualla ulkomailla toimivien alihankinta- ja työ-voimanvuokrausyritysten kautta. Ne eivät aina noudata rakennusalan työehtoja tai maksa veroja, mikä on tuonut alalle tervettä kilpailua vääristäviä toimintatapoja.
Pekka Lith
Rakennusala kohtaa jo lähivuosina puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta, sillä eläköitymisen ja pienenevien nuorten ikäluokkien johdosta työvoiman poistuma on jo nyt suurempaa kuin rakennusalalle hakeutuminen. Enteitä tulevasta saatiin jo vuonna 2004, jolloin talonrakennustuotanto nousi mutta työllisten määrä alalla silti väheni työvoimatutkimuksen mukaan 3 000 hengellä (kuvio 1).
Kuvio 1. Talonrakennusalan työllisten määrä ja työttömyysaste 1990-2004
Nurinkurista tilannetta ei voi selittää yhtäkkisellä, tuottavuuden aiheuttamalla työvoiman tarpeen vähenemisellä, vaan tarvittava lisätyövoima on hankittu ulkomaisten rakennusalan alihankinta- ja työvoiman vuokrausyritysten kautta. Ulkomainen työvoima ei kuitenkaan tilastoidu työvoimatutkimuksen lukuihin, jolloin on vaikea saada oikeaa kuvaa rakennustyömaillamme työskentelevien ihmisten kokonaismäärästä.
Puuttuvat työtunnit arvion pohjana
Vuodelta 2004 tehdyt laskelmat osoittavat, että ulkomaalaisten tekemien työtuntien osuus talonrakentamisen kokonaistyötunneista olisi meillä arviolta 5-8 prosenttia, mikä tarkoittaa vuositasolla jopa 10 000 miestyövuotta (taulukko 1). Laskelmat perustuvat talonrakentamisen kiinteähintaisesta tuotoksesta johdettujen laskennallisten työtuntien ja työvoimatutkimuksen kotimaisten ammattirakentajien tekemien työntuntien väliseen erotukseen.
Taulukko 1. Ulkomaalaisten työtunnit kasvussa
| Kotimaisten ammattirakentajien työtuntien ulkopuolelle jäävät laskennalliset työtunnit miestyövuosina ja niiden osuus laskennallisista kokonaistyötunneista talojen rakentamisessa | ||
|
Työvoimatutkimuksen ulkopuoliset työtunnit laskennallisista kokonaistyötunneista, % |
Työvoimatutkimuksen ulkopuoliset työtunnit talonrakentamisessa, miestyövuotta |
|
| 2000 | 4,5 | 5 054 |
| 2001 | 7,3 | 8 219 |
| 2002 | 7,0 | 7 928 |
| 2003 | 5,5 | 6 213 |
| 2004 | 8,8 | 10 092 |
Laskelmien pohjana on se, että talonrakentamisen tuotoksesta johdetut laskennalliset työtunnit sisältävät kaikki rakennustyömailla tehdyt työtunnit, mutta työvoimatutkimuksen työtunnit kattavat vain Suomessa vakinaisesti asuvien rakennusalan ammattilaisten työtunnit.
Laskennallisella menetelmällä saatua tulosta ulkomaisten työntekijöiden työpanoksesta rakennustyömailla vahvistavat Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreet työmaiden työvoimatutkimukset tammikuulta 2005. Niiden mukaan ulkomaisten työntekijöiden osuus kaikista rakennustyöntekijöistä asettuu noin kahdeksaan prosenttiin. Työvoimatutkimukset kattoivat 235 rakennustyömaata neljässä RT:n piirissä (taulukko 2).
Taulukko 2. Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus rakennustyömailla tammikuussa 2005, %
|
Rakennus- teollisuuden piiri |
Ulkomaalaisia työntekijöitä yhteensä, % |
Ulkomaalaisia pääurakoitsi- joiden omista työntekijöistä, % |
Ulkomaalaisia koko vuokra- työvoimasta, % |
Ulkomaalaisia kaikista aliura- koitsijoiden työntekijöistä, % |
| Uusimaa | 9,4 | 3,9 | 12,2 | 10,9 |
| Lahti-Kymi | 4,9 | 0,3 | 0,0 | 9,5 |
| Lounais-Suomi | 4,3 | 0,8 | 11,4 | 7,3 |
| Sisä-Suomi | 2,4 | 0,3 | 11,1 | 4,7 |
| Yhteensä | 7,6 | 2,2 | 11,6 | 9,9 |
Lähde: Selvitys Etelä-Suomen merkittävimpien työmaiden työvoimasta, Rakennusteollisuus RT.
Ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on selvästi suurempaa Uudellamaalla kuin muualla maassa. Pääosa ulkomaalaisista on aliurakoitsijoiden työntekijöitä. Vuokratyövoimasta ulkomaalaisten suhteellinen osuus on suuri, mutta määrällisesti vuokrattua työvoimaa on vähemmän kuin aliurakoitsijoiden työvoimaa. Pääurakoitsijoiden omista työntekijöistä ulkomaalaisia on erittäin vähän (kuvio 2).
Kuvio 2. Ulkomaalaiset rakennustyötekijät talonrakennustyömailla työnantajatyypeittäin tammikuussa 2005
Ulkomaalaisia rakennustyöntekijöitä on maamme rakennustyömailla jopa noin 10 000 miestyövuoden edestä. Arvio on melko lähellä Suomessa rakennustyöntekijöitä edustavan Rakennusliitto ry:n omia arvioita. Liiton mukaan arvio saattaa olla jopa liian varovainen. Rakennusliiton asiantuntijoiden arvioiden taustalla ovat liiton edustajien tekemät lukuisat työmaakäynnit eri puolilla maata.
Näyttää siltä, että ulkomaalaisten työntekijöiden laskennallinen osuus olisi seurannut rakentamisen suhdanteita 2000-luvulla. Ulkomaalaisten työntekijöiden työpanos väheni suhdannetaantuman vuosina 2001-03, kun rakentaminen kääntyi lievään laskuun. Vuonna 2004 ulkomaalaisten työpanos taas alkoi kasvaa, kun rakentaminen on alkanut vilkastua (kuvio 3).
Kuvio 3. Rakennustuotanto ja ulkomaisen työvoiman osuus
Talonrakentamisen määrän (ind. 2000=100) ja työvoimatutkimuksen ulkopuolelle jäävien laskennallisten työtuntien osuus laskennallisista talonrakentamisen kokonaistyötunneista (%) vuosina 2000-2004
Rakentamisen työvoiman kysynnän ennakoidaan nousevan vuonna 2005 edelleen. Neljännes rakennusyrityksistä on ilmoittanut kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät -selvityksen mukaan aikovansa lisätä henkilöstöä vuonna 2005. Osa uuden työvoiman kysynnästä johtuu rakentamisen kasvusta ja osa kotimaisen työvoiman tarjonnassa tapahtuvista muutoksista.
Siirtymälaki ei koske ulkomaisten alihankintayritysten työntekijöitä
Vaikka ulkomaisten rakennusalan ammattilaisten työpanos on lisääntyvä ja välttämätön osa suomalaista rakentamista, päätti Suomi rajoittaa työvoiman palkkaamista suoraan suomalaisiin yrityksiin kahdeksasta uudesta EU-jäsenmaasta ns. kaksivuotisen siirtymälain nojalla. Siirtymälaki tarkoittaa, että suomalaisiin yrityksiin palkatut rakennustyöntekijät tarvitsevat työvoimatoimiston työluvan.
Työministeriön mukaan tehtiin työvoimatoimistoissa touko-joulukuussa 2004 kuitenkin vain 330 talonrakennusalaa koskevaa päätöstä. Koska suoraan palkattujen työntekijöiden määrä on jäänyt hyvin pieneksi, tulee valtaosa työntekijöistä Suomeen palvelujen vapaan tarjonnan puitteissa liikkuvana työvoimana. Työnantajia ovat Virossa tai muualla ulkomailla toimivat alihankinta- ja työvoiman vuokrausyritykset.
Osa ulkomailta käsin toimivista alihankintayrityksistä on suomalaistaustaisia. Verohallinnon saamien tietojen mukaan yksinomaan Virossa toimii noin 2 700 suomalaisomisteista yritystä, joiden taustalla häärii noin 6 000 suomalaista vastuuhenkilöä. Yrityksistä vajaat sata toimii rakennusalalla, jonka lisäksi työvoiman vuokraustoiminnassa lienee rakennustyöntekijöiden vuokrausta harjoittavia yrityksiä.
Verosäädöksiä on helppo kiertää
Ulkomaisten alihankintayritysten rantautuminen Suomen on tuonut epätervettä liiketoimintaa maahamme. "Suomessa toimii kymmenittäin, mahdollisten jopa sadoittain Viroon ja muihin uusiin EU-maihin rekisteröityjä aliurakointiyrityksiä, jotka eivät maksa sen enempää omia kuin työntekijöidenkään veroja minnekään. Tämä tapahtuu osin laillisesti, laissa olevia porsaanreikiä hyödyntäen, osin täysin harmaan talouden puolella. Merkittävä osa näistä yrityksistä on tosiasiallisesti suomalaisten omistamia tai hallinnoimia", kertoo Viranomaisyhteistyö kehittämisprojekti Virken johtaja Markku Hirvonen.
Lailliset ja laittomat porsaanreiät liittyvät ennen kaikkea ulkomaisten yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden, eli niin sanottujen lähettyjen työntekijöiden verokohteluun. Verosäädösten mukaan lähetettyä työntekijää ei veroteta alle kuuden kuukauden komennuksista Suomessa vaan kotimaassaan, ellei lähetetyn työntekijän työnantajalla ole kiinteää toimipaikkaa maassamme.
Jos komennus kestää yli puoli vuotta, verotetaan ulkomaisia työntekijöitä progressiivisesti samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia. Veron suorittaminen on kuitenkin ulkomaisen työntekijän itsensä velvollisuus. Ulkomaisella työnantajalla ei ole pääsääntöisesti ennakonpidätysvelvollisuutta Suomessa, jollei palkkaa makseta täällä tai ellei työnantajalla ole Suomessa kiinteää liiketoimipaikkaa.
Myös ulkomaisten yritysten arvonlisäverovelvollisuus on sidottu kiinteään toimipaikkaan, sillä pääsääntöisesti yritykset ovat liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta toiminnastaan arvonlisäverovelvollisia vain, jos niillä on liiketoimipaikka Suomessa. Rakennuspalveluissa kiinteä toimipaikka muodostuu silloinkin, jos urakointikohde tai peräkkäiset urakkakohteet kestävät yli yhdeksän kuukautta.
Viranomaisilla ei ole tietoa työntekijöiden oleskeluajoista
Nykyiset ongelmat johtuvat pääasiassa siitä, että viranomaisilla ei ole mitään käytännön mahdollisuuksia tietää, kauanko lähetetyt työntekijät täällä työskentelevät ja mitä heille oikeasti maksetaan, kun työnantajana on ilman kiinteää liiketoimipaikkaa Suomessa toimiva yritys. Periaatteessa lähetettyihin työntekijöiden tulisi soveltaa samanlaisia työehtoja kuin suomalaisiin työntekijöihin, mutta tästä ei ole mitään takeita.
Kun ulkomaalaisten rakennusyritysten toiminnasta Suomessa ei ole ylipäätään tarkkoja tietoja, voivat myös arvonlisäverot jäädä saamatta, kun yritykset eivät ole rekisteröityneet verovelvollisiksi. Erityisen helppoa arvonlisäveroton toiminta on, jos asiakkaana on yksityinen asunnon ja rakennuksen omistaja, joka ei tarvitse kuitteja kotitalousvähennystä varten.
Laiminlyönnit vääristävät kilpailua
Ulkomainen alihankinta vaikuttaa kilpailuasetelmiin rakennusalalla. "Suomalaisista aliurakoista kilpailevat, Viroon rekisteröidyt yhtiöt saavat kohtuuttoman kilpailuedun silloin, kun ne eivät maksa itse veroa kumpaakaan maahan. Maksettujen palkkojen taso on suomalaista alempi, ja verot sekä työnantajan sosiaaliturvamaksut suoritetaan Viroon todellista palkkoja pienempien sikäläisille viranomaisille ilmoitettujen palkkojen perusteella", sanoo Hirvonen.
Seurauksena voi olla, että rehellisesti toimivien yritysten kilpailuolosuhteet heikentyvät, ja koko toimiala pakotetaan lähemmäs epäterveitä toimintamuotoja. Ehdotus EU:n palveludirektiiviksi voi lisätä ongelmia edelleen. "Periaatteessa pidän huonona mallia, jossa toiminnan sijaintimaan viranomaiset eivät voisi mitenkään valvoa muualta tulevaa yritystoimintaa. Tämä antaa paljon mahdollisuuksia väärinkäytöksiin, koska myöskään yrityksen kotivaltion viranomaiset eivät välttämättä tiedä mitään muualla tapahtuvasta liiketoiminnasta", Hirvonen muistuttaa.
Ulkomaisille yrityksille rekisteröintivelvollisuus
Asiantuntijoiden mukaan väärinkäytöksiä voidaan estää parhaiten siten, että maahamme työntekijöitä lähettävät ulkomaalaiset yritykset rekisteröityisivät välittömästi Suomeen. Niin verohallinnolla ja muilla viranomaisilla olisi ajantasaista ja kattavaa tietoa täällä elinkeinotoimintaa harjoittavista ulkomaalaisista yrityksistä ja yrittäjistä samoin kuin niiden lähetyistä työntekijöistä. Myös ulkomaalaisista työntekijöistä tulisi ensimmäisestä työpäivästä lukien ryhtyä maksamaan veroja Suomeen.
Ulkomaisia yrityksiä Suomessa koskeva rekisteröintivelvollisuus mahdollistaisi myös kotitalousvähennykseen oikeuttavien rakennuspalvelujen ostamisen ulkomaiselta palvelutuottajalta ja vähentäisi verotta tapahtuvan myynnin aiheuttamia kilpailuhaittoja. Yksityishenkilöiden ostamista ulkomaisten rakennuspalvelujen laajuudesta ei ole tarkkoja tietoja, mutta yrityksen rekisteröityminen verovelvolliseksi on nyt tuskin kovin yleistä.
"Olennaisin ja kiireellisin muutos olisi toteuttaa sisäasianministeriön lainsäädäntötyöryhmän vuonna 2004 tekemä esitys ulkomaisen vuokratyöntekijöiden palkan verotuksesta ja näiden työnantajien merkitsemisestä Suomessa ennakkoperintärekisteriin", sanoo Hirvonen. Myös liiketoimintakiellot tulisi saada kansainvälisesti tunnustetuiksi ainakin EU:n alueella. Näin estettäisiin liiketoimintakiellossa olevien yrittäjien toiminta ulkomailta käsin Suomessa. Toimenpiteet antaisivat Suomessa paremmat lähtökohdat vastaanottaa EU:n palveludirektiivin mahdolliset vaikutukset.
Myös rakennusalan järjestöt ovat alkaneet tajuta ongelmien laajuuden, työntekijäjärjestöt nopeammin ja työnantajia edustavat järjestöt hitaammin. "Poliittista tahtotilaakin on, mutta virkamiesten vastuulla oleva lainvalmistelu toimii kovin hitaasti eikä välttämättä kaikkia ongelmia tiedostaen", sanoo Hirvonen.
Siirtymälakia ei ole syytä jatkaa
Ainakin rakennusalan näkökulmasta katsoen siirtymälaista on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Ulkomaisen työvoiman palkkaamista suoraan suomalaisiin yrityksiin rajoittavan lain jatkamiselle ei ole järkeviä perusteluja. Kotimaisen työvoiman tarjonnassa tapahtuvat muutokset ovat johtaneet luonnollisen kehityksen kautta siihen, että ammattitaitoisista rakentajista on kasvava puute.
Ulkomaista työvoimaa tulisi päinvastoin houkutella pysyvästi asumaan ja "rakentamaan" suomalaista yhteiskuntaa ja saada heidät näkyvästi verotuksen ja sosiaalivakuutusjärjestelmämme piiriin. Jos näin olisi ymmärretty menetellä alusta saakka ja verosäädöksiä muuttamalla olisi vähennetty pahimpia väärinkäytöksiä, emme olisi joutuneet nykyisen kaltaiseen hallitsemattomaan tilanteeseen.
Kirjoittaja työskentelee tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).
Lähteitä: KTM: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004. Rakennusteollisuus RT ry: Euroopan laajentuminen, Vaikutukset rakennusteollisuuteen. Rakennusteollisuuden suhdannekirja 1/2005. RT ry ja Rakennusliitto: Vastuullista rakentamista laajentuvassa EU:ssa. SAK ry: Lausunto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle koskien ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla. Tilastokeskus: Rakentaminen ja asuminen, Vuosikirja 2004, Rakentaminen 27/2004, Tilastokeskus 2004.
Päivitetty 6.7.2005