Julkaistu: 6.7.2005
Työselkkaus osoitti teollisuuden keskeisen roolin
PAPERITEOLLISUUDEN työselkkaus osoitti taas kerran sen, että teollisuuden rooli koko talouden näkökulmasta on edelleen merkittävä. Työselkkauksen ratkettua tappioita on laskettu monella alalla, joiden näkymät ovat sidoksissa teollisuuden kehitykseen.
Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen on osaltaan hämärtänyt teollisuuden asemaa. Suomessakin palvelualojen osuus koko talouden työllisistä on noussut liki 70 prosenttiin samalla, kun tehdasteollisuuden osuus on alentunut vajaaseen viidesosaan.
Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja teollisuuden roolin väheneminen ovat kuitenkin osittain vain tilastollisia ilmiöitä. Työnjaon syveneminen teollisuuden ja palvelualojen välillä kasvattaa itsenäisen palvelusektorin osuutta tilastoissa. Myös palvelualojen keskimääräistä heikompi tuottavuuskehitys on lisännyt palveluiden osuutta ja supistanut vastaavasti teollisuuden roolia elinkeinorakenteessa.
Työnjaon syveneminen, yritysten verkottuminen ja tuotantoprosessien ulkoistaminen ovat merkinneet sitä, että yksittäisten toimialojen kehitys on entistä kiinteämmin sidoksissa muiden toimialojen ja koko talouden kehitykseen.
Tilastokeskuksen panos-tuotos-tilaston mukaan paperialan työselkkauksen välilliset vaikutukset kohdistuivat etenkin metsätalouteen, kuljetusalalle, kemian teollisuuteen, energiantuotantoon, koneteollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin. Myös vaikutukset julkiseen hallintoon tulevat esiin panos-tuotos-tarkastelussa. Työselkkaus leikkasi sekä valtion että kuntien verokertymää. Etenkin metsäteollisuusvaltaisten kuntien menetykset olivat mittavia.
Työselkkauksen välittömät tuotanto- ja työllisyysmenetykset ovat kohtuullisen luotettavasti arvioitavissa. Työselkkaus jätti kuitenkin jälkeensä myös kysymyksiä, joihin vasta aika tuo vastauksia. Miten paperin markkinatilanne ja hinnat kehittyvät? Missä määrin paperiteollisuus kykenee vauhdittamaan tuottavuuttaan? Miten tuotantokatkos vaikutti yritysten asiakassuhteisiin? Mitä vaikutuksia työselkkauksella oli tulopoliittiseen järjestelmään yleensä?
Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan paperiteollisuuden tuotanto supistui jo huhtikuussa liki kymmenesosan ja toukokuussa yli 50 prosenttia viime vuoden vastaavan ajan tasoltaan. Kesäkuun tuotanto jäi liki kokonaan toteutumatta. Metsäteollisuus ry. arvioi työselkkauksen leikanneen viidesosan paperiteollisuuden tämän vuoden tuotannosta.
Yritys- ja konsernikohtaisia vaikutuksia lieventää se, että yli puolet Suomen paperiteollisuusyritysten tuotannosta sijaitsee ulkomailla. Suomen tuotantomenetyksiä kyettiin ilmeisesti osin kompensoimaan lisäämällä tuotantoa ulkomaisissa tytäryrityksissä. Kiistan pitkittyminen alkoi kuitenkin luonnollisesti painaa metsäyritysten tuloksia ja osakekursseja.
Suomen osuus maailman paperituotannosta - ainakin eräiden erikoislaatujen osalta - on sen verran merkittävä, että noin puolitoista kuukautta kestänyt työselkkaus varmasti vaikutti alan markkinatilanteeseen. Markkinoiden ylikapasiteettiin ja hintojen vuosikausia jatkuneeseen alavireiseen kehitykseen työselkkaus saattoi tuoda ainakin tilapäisen katkoksen. Myös varastojen pieneneminen tasapainotti paperialan kansainvälisiä markkinoita.
Valtiovarainministeriön ja ETLA:n ensimmäisten arvioiden mukaan paperiteollisuuden työselkkaus leikkaa noin yhden prosenttiyksikön vuoden 2005 bkt-kasvusta. Negatiiviset vaikutukset tulevat sekä tarjonta- että kysyntäpuolelta. Paperialan pitkittyneen tuotantokatkoksen takia mm. kansantalouden palkkasumma, kotitalouksien ostovoima ja työllisyys kehittyvät ennakoitua heikommin tänä vuonna.
Työselkkauksen jälkeen annetut lausunnot viittasivat siihen, että vaikutukset kaikkiaan saattavat kuitenkin jäädä melko lyhytkestoisiksi.
Päivitetty 6.7.2005