Julkaistu: 13.7.2005
Vuokralla kerrostalossa - tähtäin pientalossa
Suomalaiset ovat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Vuokra-asunnoissa asuvat ovat kuitenkin usein keskimääräistä tyytymättömämpiä, kertoo Asukasbarometri. Vuokralaisilla on palvelut lähellä, mutta valtaosa haaveilee omasta talosta.
Carita Strandell
Asukasbarometrin tulokset kuvaavat asumisen elinkaarta lapsuudesta vanhuuteen. Eri elämänvaiheet ja -tilanteet vaikuttavat asumismuodon valintaan. 15-19-vuotiaat asuvat useimmiten vielä vanhempiensa luona, heistä vajaa kolmannes asuu vuokra-asunnossa. Sitten siirrytään opiskelemaan tai työelämään, mikä monelle tarkoittaa muuttoa pois kotoa. Nuoret aikuiset ovat tyypillisiä vuokra-asukkaita. 20-29-vuotiaiden ikäryhmässä vuokra-asuminen on kaikkein yleisintä, nuorista aikuisista 61 prosenttia asuu vuokra-asunnossa.
Vuokra-asuminen vähenee voimakkaasti 30-39-vuotiaiden, lapsiperhevaihetta elävien kohdalla, ja iän karttuessa se vähenee edelleen melko tasaisesti. 65-74-vuotiaista enää 12 prosenttia asuu vuokra-asunnossa, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa ikäryhmissä.
Perhetyypeittäin tarkasteltuna ovat yksin asuvat alle 65-vuotiaat tyypillisimpiä vuokra-asujia ja vanhuskotitaloudet epätyypillisimpiä. Lapsiperheet sijoittuvat näiden ryhmien väliin, ja heidänkin vuokra-asumisensa vähenee iän lisääntyessä. Työttömät asuvat muita elämäntilanneryhmiä useammin vuokra-asunnossa. Myös opiskelijat asuvat keskimääräistä useammin vuokralla.
Koulutusluokittain erot ovat pienemmät eri ryhmien välillä. Vuokra-asumisen osuus on suurin keskiasteen suorittaneilla ja pienin ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla. Väestöryhmittäin asunnon hallintamuotojakaumassa ei ole viidessä vuodessa tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Vuokralainen asuu kaupungissa
Talotyypissä on suuria eroja vuokra- ja omistusasukkaiden välillä. Vuokralaisista 86 prosenttia asuu kerrostalossa, 9 pari- tai rivitalossa ja 4 prosenttia omakotitalossa. Omistusasuntoasukkaista 35 prosenttia asuu kerros-, 21 rivi- ja 43 prosenttia omakotitalossa.
Vuokra-asunnoissa asuvat vastaajat asuvat useammin keskustoissa ja jonkun verran harvemmin lähiöissä kuin omistusasuntoasukkaat. Mitä pientalovaltaisempaan asuinympäristöön mennään, sitä pienemmäksi muuttuu vuokra-asuntojen osuus: keskustoista lähiöihin ja muihin asuinalueisiin, suuremmista taajamista pienempiin, Etelä-Suomesta pohjoiseen.
Vuokra-asukkaiden asumisväljyys on 33,6 m2/ henkilö. Omistusasujat asuvat keskimäärin 10,8 neliötä väljemmin kuin vuokra-asujat. Omakotitaloissa asuvilla asumisväljyys on vieläkin suurempi, 50,7 m2/henkilö. Viidessä vuodessa erot ovat lisääntyneet; asumisväljyys on kasvanut omistusasukkailla noin neljällä ja vuokra-asukkailla parilla neliöllä.
Palvelut lähellä, viihtyisyydessä toivomisen varaa
Peruskoulun ala-aste ja päivähoitopalveluja on omalla asuinalueella vuokra-asunto-asukkailla jonkin verran useammin kuin omistusasuntoasukkailla, ruokakauppa löytyy omalta asuinalueelta selvästi useammin. Oman asuinalueen ala-asteen käyttö niissä perheissä, joissa on ala-asteikäisiä lapsia, on hivenen suurempi vuokra-asunnossa asuvilla kuin omistusasunnossa asuvilla. Oman alueen ruokakaupan käyttö on huomattavasti yleisempää. Vuokra-asunnoissa asuvat ovat jonkin verran tyytyväisempiä asuinalueen ruokakauppapalveluihin kuin omistusasunnoissa asuvat.
Yli puolet vuokra-asunnoissa asuvista vastaajista on sitä mieltä, että omalta asuinalueelta löytyy ammattia vastaavia työpaikkoja, omistus-asunnoissa asuvista runsas kolmannes. Vuokra-asukkaat käyvätkin työssä omalla asuinalueellaan useammin kuin omistusasuntoasukkaat.
Vuokra-asukkailla on asuinalueellaan joukkoliikennepalveluja useammin kuin omistusasuntoasukkailla. Vuokra-asukkaat myös käyttävät niitä huomattavasti useammin ja ovat tyytyväisempiä niihin. Vuokra-asujat käyttävät kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä työmatkallaan paljon useammin kuin omistusasujat. Yleisimmin vuokra-asujat kävelevät ruokakauppaan, omistusasujat sen sijaan autoilevat.
Tyypillisesti keskustoissa asuvina vuokralaiset ovat jonkin verran tyytymättömämpiä asuinalueensa viihtyisyyteen ja luonnonympäristöön kuin omistusasunnoissa asuvat. Tyytyväisyydessä alueen rauhallisuuteen ero on jo kasvanut selvästi suuremmaksi. Liikenteen melu koetaan häiritsevänä vuokra-asunnoissa selkeästi useammin, samoin ilman laatu.
Vuokra-asukkaat ovat omistusasujia jonkin verran tyytymättömämpiä asuinalueen puisto- ja ulkoilualueisiin kuten myös urheilu- ja pallokenttiin sekä lasten leikkipaikkoihin. Myös asuintalon pihan viihtyisyyteen ollaan tyytymättömämpiä, pihan leikkipaikkoihin ja oleskelupaikkoihin huomattavasti tyytymättömämpiä. Vuokra-asunnoissa asuvat käyttävät asuintalonsa pihaa selvästi harvemmin kuin omistusasujat.
Vuokra-asunnossa asuvista vastaajista reilu kolmannes katsoo, että 7-vuotias lapsi ei voi liikkua asuinalueellaan liikenteen kannalta turvallisesti ilman saattajaa, omistusasunnossa asuvista vaja neljännes. Viiden vuoden aikana lasten koettu liikenneturvallisuus on heikentynyt enemmän vuokra-asukkaiden asuinalueilla kuin omistusasukkaiden alueilla.
Vuokralaisista neljännes joutuu kokemaan päihtyneiden aiheuttamia häiriöitä vähintään viikoittain, omistusasujista vastaavasti vain alle kymmenesosa. Vuokra-asujat pelkäävät iltaisin asuinalueellaan yksin liikkumista jonkin verran enemmän.
Vuokralaiset juttelevat naapureiden kanssa huomattavasti vähemmän kuin omistusasujat, ja viiden vuoden aikana juttelu naapureiden kanssa on vähentynyt entisestään. Vuokra-asukkaat ovat myös osallistuneet edeltävän vuoden aikana pihatalkoisiin tai -tapahtumiin sekä asuinalueensa suunnittelua koskeviin tilaisuuksiin harvemmin kuin omistusasukkaat.
Asunnon vaihto suunnitelmissa
Vuokra-asunnoissa asuvat suunnittelevat muuttoa lähes kolme kertaa niin usein kuin omistusasunnoissa asuvat, asunnon vaihtoa suunnittelee runsas kolmannes. Mitä pienempi asumisväljyys on nykyisessä asunnossa, sitä halukkaampia ollaan vaihtamaan asuntoa. Toisaalta mitä pidempään vastaajat ovat asuneet nykyisessä asunnossa, sitä harvemmin he suunnittelevat muuttoa.
Vuokra-asukkailla pientalotoiveet ovat lähes yhtä yleisiä kuin omistusasujilla, vaikka nykyisessä asumismuodossa on jyrkkä ero. Vuokra-asunnoissa asuvista vastaajista 51 prosenttia haluaisi asua omakotitalossa, 21 rivitalossa ja 27 prosenttia kerrostalossa. Kaikissa väestöryhmissä omakotitalotoiveiden osuus on suurempi kuin toteutunut omakotiasumisen osuus.
Talotyyppitoiveiden tavoin myös asuinaluetoiveet eroavat vallitsevasta todellisuudesta. Erot vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa asuvien vastaajien toiveiden välillä ovat pienet, vaikka vuokra- ja omistusasujat tällä hetkellä asuvat erityyppisillä asuinalueilla. Vuokra-asujista 18 prosenttia haluaa asua keskustassa, 11 kerrostalovaltaisella alueella, 48 pientalovaltaisella alueella ja 20 prosenttia maaseudulla.
Vuokralaisten tarpeet paremmin huomioon
Asukasbarometrissa kehitetyn analysointimenetelmän avulla on asukkaiden vastausten perusteella voitu eritellä eri asuinalueiden piirteitä ja kuvata niiden luonnetta. Tulokset osoittavat, että eri tyyppisillä asuinalueilla on selkeät ominaispiirteensä, vahvuutensa ja heikkoutensa. Alueiden talotyyppi, pientalo- tai kerrostalovaltaisuus osoittautui paitsi pientalovaltaisten ja kerrostalovaltaisten alueiden, myös muita aluetyypittelyjä käytettäessä merkittäväksi eroja selittäväksi tekijäksi.
Vuokra-asukkaat asuvat pääosin kerrostalossa, omistusasunnoissa asuvista noin kaksi kolmasosaa asuu pientalossa. Vuokra-asunnoissa ja omistusasunnoissa asuvien asuinalueiden väliset erot näyttävät hyvin pitkälle korreloivan kerrostalovaltaisten ja pientalovaltaisten alueiden erojen kanssa.
Kerrostalovaltaisten asuinalueiden vahvuutena ovat erityisesti niiden tiiviydestä ja lyhyistä etäisyyksistä johtuvat edut. Palvelutaso on huomattavasti parempi kuin pientaloalueilla. Omalla asuinalueella käydään myös useammin töissä. Autonomistus ei ole välttämätöntä, kauppa- ja työmatkat voidaan yleensä tehdä jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Joukkoliikennettä käyttää säännöllisesti lähes kaksi kertaa niin suuri osa vastaajista kuin pientaloalueilla.
Pientalovaltaisten asuinalueiden vahvuutena on erityisesti asukkaiden tärkeäksi kokema rauhallisuus. Asuinalueen viihtyisyyteen, luonnonympäristöön ja ilman laatuun ollaan erittäin tyytyväisiä. Pientalojen etuna ovat omat pihat, joita myös käytetään paljon. Sosiaalinen kanssakäyminen naapureiden kanssa on aktiivista.
Kerrostalovaltaisten alueiden vahvuudet, hyvä palvelutaso ja lyhyemmät matkat kuvaavat myös vuokra-asukkaiden asuinalueiden ominaisuuksia. Vuokralla asuvat sitoutuvat kuitenkin asuinympäristöönsä heikommin kuin kerrostaloalueilla asuvat keskimäärin. Sosiaalinen kanssakäyminen ja osallistuminen on vähäisempää. Asumisaika asunnossa ja asuinalueella on lyhyempi. Asunnonvaihtosuunnitelmia on huomattavasti enemmän. Vuokra-asunnossa asuvat antavat huonomman arvosanan asunnolleen, pihalleen ja asuinalueelleen kuin kerrostaloalueilla asuvat keskimäärin.
Vuokra-asukkaiden nykyisen asumismuodon ja toiveiden välillä on huima ero, suurempi kuin millään muulla asukasryhmällä. 13 prosenttia asuu pientalossa, 72 prosenttia haluaisi. Toiveet pientalosta, ja myös maalle muutosta, ovat paljon yleisempiä kuin kerrostaloalueiden asukkailla ylipäänsä. Nuoret aikuiset ovat tyypillisiä vuokra-asukkaita, mikä selittää eroja toiveissa.
Asukasbarometrin tulosten mukaan asuinalueet ovat eriytyneet sekä ominaisuuksiensa että väestörakenteensa suhteen. Eriytymiskehitys näyttää jatkuvan. Alueellinen eriytyminen johtaa myös väestölliseen eriytymiseen. Asukkaat tarvitsevat kuitenkin sekä palveluja että hyvää ympäristöä, vuokralla asuvat hyvän palvelutason ohella rauhallisuutta ja luonnonympäristöä. Vuokra-asukkaiden tarpeisiin vastaaminen edellyttää muun muassa vuokra-asuntokannan monipuolistamista, pientaloissa sijaitsevien vuokra-asuntojen lisäämistä. Koska vuokra-asukkaissa on paljon yhden ja kahden hengen talouksia tarvitaan myös pieniä pientaloasuntoja lisää. Vuokra-asumista tulisi kehittää omistusasumisen kanssa tasavertaisena asumismuotona.
Carita Strandell toimii yliarkkitehtina Ympäristöministeriön Alueidenkäytön osastolla.
Lähde: Asukasbarometri 2004, Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, Suomen ympäristö 746.
Päivitetty 13.7.2005