Julkaistu: 7.7.2002
Ammattietiikkaa myös markkinatiedon tuotantoon
Monipuolinen ja luotettava informaatio on markkinoiden toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeätä. Myös markkinat itse tuottavat valtavan määrän yksityiskohtaista informaatiota, joka ohjaa tuottajien, kuluttajien ja sijoittajien käyttäytymistä. Jos tämä informaatiovirta syystä tai toisesta häiriintyy, myös markkinoiden toiminta vaikeutuu.
Viime aikoina olemme saaneet merkkejä siitä, että sijoittajien luottamus yritysten tulosraportointiin on heikentynyt etenkin Yhdysvalloissa ilmenneiden ongelmien ja väärinkäytösten takia. Arvostelun kohteeksi ovat joutuneet paitsi yritysten tilinpäätöskäytännöt myös muun muassa tilintarkastajien, investointipankkien ja pörssianalyytikoiden toiminta.
Ongelmien taustalla on markkinoiden toimintaa luotaavan informaation laadulliset ongelmat. Viimeaikaisessa kansainvälisessä keskustelussa on noussut esiin tapauksia, joissa esimerkiksi investointipankin rahoittama tutkimus- ja analyysitoiminta on osoittautunut tavalla tai toisella epäluotettavaksi ja tarkoitushakuiseksi.
Nämäkin tapaukset osoittavat, että tiedon tuottaja tarvitsee tuekseen paitsi itsenäisen aseman myös vahvan ammattietiikan. Näiden katsotaan takaavan hyvät yleiset edellytykset luotettavan ja muutoinkin korkealaatuisen tiedon tuottamiselle.
Kansalliset tilastovirastot ovat pitkään puolustaneet paitsi itsenäistä asemaansa myös omaksumaansa korkeatasoista ammattietiikkaa. YK:n laatimat virallisen tilastotuotannon ammattieettiset periaatteet (Fundamental principles of official statistics) julkaistiin tasan kymmenen vuotta sitten. Ne on omaksuttu laajasti tilastomaailmassa, ja niiden varaan on voitu rakentaa virallisen tilaston 'brändiä' puolueettoman ja tieteellisiin standardeihin nojaavan faktatiedon tuottajana.
Yritysten tase- ja tilinpäätösaineistot muodostavat monella tapaa talouden tilastoseurannan 'kovan' ytimen. Yhtenäisten kansainvälisten standardien puuttuminen on keskeisiä ongelmia yritysten tulosraportoinnissa ja nämä ongelmat heijastuvat myös tilastojen vertailtavuuteen. Vuosia jatkuneiden ponnistelujen jälkeenkään yritysten tase- ja tilinpäätösraportoinnin harmonisoinnissa ei juurikaan ole edetty, vaikka globaalit pääomamarkkinat olisivat sitä edellyttäneet.
Esimerkiksi EU-alueella pääomamarkkinoiden valvonta on edelleen keskeisiltä osin kansallisten viranomaisten vastuulla. Eri maiden tilinpäätöskäytännöt poikkeavat toisistaan huomattavasti. Jopa samalla toimialalla toimivien erimaalaisten yritysten tilinpäätökset ovat usein vertailukelvottomia. Toistaiseksi vain murto-osa pörssissä listatuista yrityksistä on laatinut tilinpäätöksensä kansainvälisen standardin (IAS) mukaisesti. Tilinpäätöskäytäntöjen epäyhtenäisyys mainitaan usein selitykseksi Euroopan pääomamarkkinoiden kehittymättömyydelle.
Kuluvan vuoden alussa EU:n parlamentti hyväksyi viimein pitkään valmistellun asetuksen, jonka mukaan eurooppalaisten pörssiyritysten pitää viimeistään vuodesta 2005 alkaen siirtyä käyttämään kansainvälistä IAS-raportointia (International Accounting Standard). Toivoa sopii, että tämän myötä myös yritystilastojen maittaisen vertailun edellytykset paranevat, vaikka EU-asetus koskettaakin toistaiseksi vain pörssiyrityksiä.
Yritysten tulos- ja tilinpäätösraportointia hämmentää myös niin sanotun aineettoman pääoman kasvava merkitys. Monet yritysjohtajat ovat jo pitkään valitelleet sitä, että se, mikä on tärkeintä heidän liiketoiminnassaan, ei näy taseissa lainkaan.
Aineettoman pääoman kasvava rooli asettaa yritysten perinteisen tase- ja tilinpäätöskäytännön järkevyyden koetukselle. Jotta aineetonta pääomaa kyettäisiin kehittämään ja hallitsemaan, se pitäisi kyetä myös mittaamaan.
Investoinnit aineettomaan pääomaan luetaan yritysten kirjanpidossa edelleen pääosin käyttömenoiksi. Yritysten tulosraportointia hallitsevat edelleen fyysiset tuotannontekijät. Aineettoman pääoman arviointi tuntuu olevan huomattava haaste paitsi yrityksille ja sijoittajille, myös tilastovirastoille. Asian tiimoilta tehdään työtä sekä kansallisella tasolla että kansainvälisten järjestöjen toimesta. Aineetonta pääomaa koskevia tilastosuosituksia joudutaan kuitenkin vielä odottamaan hyvän aikaa.
Heli Jeskanen-Sundström
pääjohtaja
Päivitetty 7.7.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi