Julkaistu: 5.8.2003
Perinteinen ruuanvalmistus on pitänyt pintansa
Valmisruokien käyttö on yleistynyt, mutta sittenkin melko hitaasti.
Huomattavimman osan kotitalouksien elintarvikemenoista muodostavat edelleen perinteiset raaka-aineet, ja ruoka valmistetaan pääasiassa itse kotona. Väestöryhmien väliset erot valmisruokien käytössä ovat yllättävänkin pieniä. Esimerkiksi eri tuloryhmien välillä ei ole meno-osuuksissa selviä eroja. Erot ovat suurimmillaan elämänvaiheen ja iän suhteen tarkasteltuna.
Erityisesti pikkulasten perheissä vaivattomuus on arvossaan. Nuoret ovat omaksuneet yleisimmin uusia ruokatalouden hoitotapoja, mikä ei ole sinänsä yllättävää. Se, että kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä on tapahtunut nopein valmisruokien käytön lisäys viime vuosina saattaa kuvata tässä ikäryhmässä vallinnutta tarvetta ruokatalouden hoidon helpottamiseen, johon tarpeeseen laajentuneet ja kehittyneet valikoimat ovat soveltuneet.
Noin kolmasosa kotitaloustyöhön käytetystä ajasta kuluu ruokataloustyöhön eli ruuanvalmistukseen, tiskaamiseen, ostosten tekemiseen, säilömiseen jne. Ruuanlaitto kuuluu pidetyimpiin kotitaloustöihin, mutta silti kotona raaka-aineista valmistetun ruoan rinnalle ovat tulleet erilaiset valmiit aterianosat ja ateriat.
Valmisruokien osuus (%) elintarvikemenoista vuosina 1985-2001 talouden viitehenkilön iän mukaan
Valmisruuat helppoja mutta...
Valmisruokien käytön etuina pidetään ajan säästöä ja valmistuksen helppoutta. Toisaalta niiden käyttöä haluttaisiin välttää itse tehdyn ruoan laadun, maun, turvallisuuden, taloudellisuuden ja ruoanvalmistukseen liittyvien sosiaalisten normien ja rooliodotusten vuoksi.
Eniten valmisruokia käyttävät nuoret
Valmisruokamenojen osuus elintarvikemenoista on kasvanut vuodesta 1985 vuoteen 2001-02 ainoastaan 11:sta 16 prosenttiin. Suurin osuus on nuorilla, lähes viidennes. Pienin, 12 prosentin osuus on 65-74-vuotiaiden ryhmässä. Vanhimmassa, yli 75-vuotiaiden ryhmässä meno-osuus näyttäisi kasvaneen vuodesta 1985 hiukan nopeammin kuin 65-74-vuotiaiden ryhmässä.
Talouden sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna valmisruokien osuus kotiin hankituista elintarvikkeista oli suurin opiskelija- ja yrittäjätalouksissa (17 %) ja pienin (13 %) maanviljelijä- ja eläkeläistalouksissa. Sitä vastoin osuuksissa ei löytynyt eroja ylempien ja alempien toimihenkilötalouksien, työntekijätalouksien tai työttömien talouksien välillä.
Valmisruokavalikoiman koostumus vaihteli sosioekonomisen aseman mukaan. Opiskelijatalouksissa syötiin pitsoja, hampurilaisia ja täytettyjä ohukaisia. Maanviljelijöiden ja työttömien suosikkilistalla olivat mm. ruokamakkarat. Eläkeläiset herkuttelivat muita enemmän savustetulla ja grillatulla kalalla sekä erilaisilla kalasäilykkeillä. Ylemmissä toimihenkilöperheissä kulutettiin keskimääräistä enemmän kasvis- ja vihannessalaatteihin, mutta euroissa laskettuna ykkössijalla olivat ruokamakkarat, pizzat, hampurilaiset, täytetyt ohukaiset sekä piirakat, pastat ja lihapiirakat.
Ei eroja suuri- ja pienituloisten välillä
Voisi olettaa, että suurituloiset kotitaloudet ostavat enemmän valmisruokia kuin pienituloiset. Tuleehan valmisruokien käyttö kalliimmaksi kuin peruselintarvikkeista valmistettu ruoka ja toisaalta voisi olettaa, että suurituloiset käyttävät kodin ulkopuoliseen työhön enemmän aikaa ja kotitöihin vähemmän aikaan kuin pienituloiset taloudet.
Suhteellisia eroja tuloryhmien välillä ei kuitenkaan ollut. Pienituloiset taloudet käyttivät elintarvikemenoistaan yhtä suuren osan valmisruokiin kuin suurempituloiset. Absoluuttisesti suurituloiset käyttivät toki enemmän rahaa valmisruokiin kuin pienituloiset.
Erityisesti suurituloisimmat taloudet ostivat pienituloisia enemmän valmiita aterian osia, ei niinkään valmiita aterioita. Suurituloisimmat käyttivät rahaa enemmän savustetun ja grillatun kalan, kasvis- ja vihannessäilykkeiden, erilaisten kala- ja äyriäissäilykkeiden ostoihin.
Lähde: Mari-Anna Berg ja Airi Pajunen: "Valmista helpolla ja nopeasti" - valmisruokien käyttö suomalaisissa kotitalouksissa, Economic Trends 2/03
Päivitetty 5.8.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi