Julkaistu: 3.7.2003
250 perhettä kertoo USA:n kuluttajien tunnot
1960-luvun lopulla laulettiin 20 perheestä, jotka päättävät Suomen asioista. Vähän samaan tyyliin voitaisiin nyt laulaa 250 perheestä, jotka päättävät Yhdysvaltain talouspolitiikan suunnasta ja sitä kautta oikeastaan koko maailman asioista.
Nämä 250 perhettä eivät kuitenkaan ole talouden raharikkaita vaan Michiganin yliopiston tekemän kuluttajien luottamustutkimuksen vastaajia. Tutkimuksen ennakkotulokset näet julkaistaan ensimmäisten 250-300 haastattelun perusteella. Ja ennakkotulosten perusteella tehdään sekä tiedotusvälineissä että pörssissä pitkälle meneviä johtopäätöksiä Yhdysvaltain talouden kehityssuunnasta.
Kyse on periaatteessa samasta tutkimuksesta, joka Suomessa kulkee kuluttajabarometrin nimellä. Suomessa haastatteluissa on kuitenkin kuukausittain mukana noin 1 500 henkeä.
Tutkimuksen idean lanseerasi aikanaan yhdysvaltalainen taloustutkija Georg Katona. Se selvittää kuluttajien taloudellista tilannetta muutaman nykytilaa ja odotuksia kuvaavan kysymyksen avulla. Kysymysten avulla pyritään erityisesti ennakoimaan ihmisten valintoja kulutuksen ja säästämisen välillä.
Viime aikoina tutkimuksen tulokset ovat Yhdysvalloissa olleet keskustelun kohteena. Yhdysvaltain kuluttajien luottamusindeksi on pysytellyt lähellä 50 vuoden keskiarvoaan, ja on näyttänyt siltä, ettei indeksi reagoi nopeasti muuttuneeseen taloudelliseen todellisuuteen lainkaan. Tutkimuksesta vastaavan, Michiganin yliopiston kuluttajatutkimusten johtajan Richard T. Curtinin mukaan syynä on ollut keskenään ristiriitaisten kehityskulkujen vaikutus. "Ihmisten korkoja, inflaatiota, tuloja, työmarkkinatilannetta, osakkeiden hintoja, perhearvoja ja talouspolitiikkaa koskevat odotukset ovat muuttuneet eri suuntiin ja itsenäisesti." Curtinin mukaan ihmisten kyky erotella eri taloustekijöiden vaikutuksia on kasvanut viime aikoina.
Yhtenä Michiganin kuluttajien luottamustutkimuksen ongelmana on pidetty näytteen pienuutta. Michiganin tutkimus ei ole toki ainoa, joka kuluttajien tuntoja luotailee USA:ssa. Sen rinnalla tehdään toista tutkimusta, johon saadaan vastaukset 3 000 haastateltavalta. Michiganin tutkimus on kuitenkin nopeampi otoksen pienen koon vuoksi. Ja nopea tieto saa osakseen suuren huomion.
Näytteen pienuutta äimistelleille tutkimuksen tekijät vakuuttavat tulosten olevan riittävän luotettavia. Curtin toteaa, että ennakkotiedon julkistamiselle ei ole perusteltua estettä, sillä ennakkotieto on osoittautunut hyvin luotettavaksi lopullisten tulosten ennakoijaksi. Kaikkiaan kuukausittain haastatellaan 500 henkeä ja varsinaiset neljännesvuosittaiset analyysit pohjautuvat 1 500 vastaajan aineistoon.
Edelleen Curtin argumentoi tulosten ennustaneen varsin hyvin talouden kehitystä. Tutkimuksen edustavuusvaatimuksia pohdittaessa on kiinnitettävä myös huomiota tiedon keruun peruskysymykseen: aikovatko ihmiset säästää vai kuluttaa? Kiinnostuksen kohteena ei olekaan koko kansa vaan se keskiluokka, joka toisaalta voi valita ja toisaalta joutuu valitsemaan säästämisen ja kuluttamisen välillä. Kiinnostuksen kohteena ei myöskään ole koko kulutus vaan vain se osa kulutuksesta, joka on vaihtoehto säästämiselle.
Lähde: Richard T. Curtin: Surveys of Consumers: Theory, Methods and Interpretation, 2002, www.sca.isr.umich.edu
Päivitetty 3.7.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi