Julkaistu: 5.9.2005

Kiina nosti Suomen kehitysmaakaupan ennätystasolle viime vuonna

Suomen kehitysmaakauppa* jatkoi vuonna 2003 alkanutta kasvuaan viime vuonna. Sekä tuonti että vienti nousivat ennätyslukemiin. Kauppa keskittyy kuitenkin vuosi vuodelta enemmän muutamiin suuriin kauppakumppaneihin.Tullihallituksen heinäkuisen katsauksen mukaan Suomen kehitysmaavienti kohosi viime vuonna 7,8 miljardiin euroon, mikä on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Myös tuonti kasvoi nopeasti; tuonnin arvo, 5,2 miljardia euroa, oli 24 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Kauppavaihdon ylijäämä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ylijäämää kertyi runsaat 2,5 miljardia euroa, vuotta aikaisemmin tase oli noin 2,3 miljardia ylijäämäinen.

Kauppa keskittyy kuitenkin vuosi vuodelta yhä enemmän muutamiin suuriin kauppakumppaneihin. Viennissä kahden suurimman ostajamaan, Kiinan ja Arabiemiirikuntien, osuus koko kehitysmaaviennistämme oli viime vuonna yli 37 prosenttia. Kehitysmaatuonnistamme Kiina yksinään kattoi yli 37 prosenttia.

Kiina on ollut jo pitkään Suomen merkittävin vientimaa kehitysmaiden ryhmässä - neljännes Suomen kehitysmaaviennistä päätyy Kiinaan. Vuonna 2004 vienti Kiinaan kasvoi edelleen ja oli 1,9 miljardia euroa, yli puolet suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös tuonti Kiinasta jatkoi jo useamman vuoden jatkunutta vahvaa kasvuaan. Tuonnin arvo, miltei 2 miljardia euroa, kasvoi neljänneksen suuremmaksi kuin vuotta aikaisemmin.

Kehitysmaiden osuus Suomen kokonaisviennistä kohosi 16 prosenttiin, mikä on suurempi osuus kuin kertaakaan aikaisemmin. Myös kehitysmaiden osuus Suomen tuonnista kohosi ennätyskorkeuteen, 12,9 prosenttiin.

Paperikoneita Brasiliaan

Koneiden ja laitteiden osuus Suomen viennistä kehitysmaihin on noin kaksi kolmasosaa ja niiden vienti kasvoi viime vuonna viidenneksen. Raudan ja teräksen vienti jatkoi voimakasta kasvuaan; vuodesta 2002 raudan ja teräksen vienti on kasvanut yli 150 prosenttia. Myös paperin, pahvin, paperimassan sekä kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti kehitysmaihin kasvoi viime vuonna.

Arabiemiirikunnat on jo muutaman vuoden ajan ollut Kiinan jälkeen Suomen toiseksi tärkein vientimaa kehitysmaiden ryhmässä. Viime vuonna Arabiemiirikuntiin vietiin tavaraa 997 miljoonan euron arvosta. Tärkein vientituote Arabiemiirikuntiin olivat matkapuhelimet, joita vietiin yhteensä lähes kuusi miljoonaa kappaletta.

Seuraavina tärkeysjärjestyksessä olivat Hongkong (370 milj. euroa), Brasilia (310 milj. euroa) ja Etelä-Korea (307 milj. euroa). Vienti Hongkongiin ja Etelä-Koreaan supistui joitakin prosentteja, mutta vienti Brasiliaan kasvoi lähes puolella. Brasilia oli Kiinan jälkeen toiseksi tärkein paperiteollisuuskoneiden ostaja.

Kobolttirikastetta Kongosta

Etelä-Korea pysyi Suomen toiseksi suurimpana tuontimaana kehitysmaiden ryhmässä. Tuonti Etelä-Koreasta jatkoi voimakasta kasvuaan ja kohosi 433 miljoonaan euroon. Etelä-Korea oli suurin elektroniikan komponenttien ja henkilöautojen toimittaja. Myös puhelin-, radio- ja atk-laitteita sekä toimistokoneita tuotiin paljon Etelä-Koreasta.

Tuonti Taiwanista (311 milj. euroa) kasvoi viidenneksellä ja tuonti Malesiasta (270 milj. euroa) neljänneksellä. Tärkein Kaakkois-Aasian ulkopuolinen tuontimaa oli Brasilia (254 milj. euroa), josta tuotiin mm. nikkelirikastetta ja raakakahvia. Tärkein afrikkalainen tuontimaa oli Kongon demokraattinen tasavalta (207 milj. euroa), jonka tuonti Suomeen nelinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Huima kasvu johtuu pitkälti kobolttirikasteen tuonnin voimakkaasta kasvusta.

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti kehitysmaista kohosi viime vuonna neljänneksen, ja tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuuden tuonti kasvoi 16 prosenttia. Malmirikasteiden tuonti kääntyi nousuun muutaman vuoden laskun jälkeen. Elintarviketuonti pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2003.

Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa 1994-2004 (mrd. €)

- Laura Nenonen

Lähde: Suomen ja kehitysmaiden välinen kauppa 25.7.2005. Tullihallitus

*Katsauksen kehitysmaaluokitus noudattaa pääpiirteissään YK:n käyttämää luokitusta. Tarkastelun ulkopuolelle on kuitenkin jätetty Euroopan alueella olevat valtiot, kuten Malta ja Turkki.

Päivitetty 5.9.2005