Koulutustilastoilla on kysyntää

Koulutusasiat herättävät mielenkiintoa ja keskustelua. Viimeaikaisissa globalisaatio- ja kilpailukykyraporteissa koulutuskysymykset on nostettu keskeiseen rooliin. Hyvän koulutuksen uskotaan turvaavan työllistymisen ja korkean elintason myös kiristyvän kansainvälisen kilpailun ja kiihtyvien rakennemuutosten olosuhteissa.

Tilastokeskus on pyrkinyt vastaamaan koulutusasioita koskevaan lisääntyvään tiedon tarpeeseen. Tietoja koulutuksesta kerätään vuosittain mm. koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta. Myös erilaiset henkilö- ja yrityskyselyt tuottavat koulutukseen liittyvää perustietoa. Kansainvälisen vertailtavuuden vaatimukset ovat lisääntyneet, mikä edellyttää aktiivista osallistumista kansainvälisiin kehityshankkeisiin koulutustilastojen laadun parantamiseksi.

Myös koulutusasioissa politiikan koordinaatiokysymykset ovat mielenkiinnon kohteina. Väestö- ja työmarkkinatilastojen ohella koulutuspolitiikan suunnittelussa tarvitaan myös erilaisia rakennetilastoja. Suomen peruskoulujärjestelmän menestys on yhdistetty mm. perhe-, tasa-arvo- ja hyvinvointipolitiikan saavutuksiin.

Tuoreimmat kansainväliset vertailutilastot antavat melko lohdullisen kuvan Suomen koulutusjärjestelmästä. Koulutuspanostus suhteessa bkt:hen on Suomessa lähellä EU-maiden keskimäärää. Nuoret ikäluokat ovat meillä hyvin koulutettuja. Peruskoulujärjestelmä tuottaa hyviä oppimistuloksia. Etenkin kieliä opiskellaan Suomessa runsaasti. Aikuiskoulutusta ei ole unohdettu ja myös yritykset panostavat koulutukseen. Yleensäkin yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä vallitsee Suomessa koulutusmyönteinen ilmapiiri.

Yrityksillä on jatkuva tarve nostaa työvoimansa koulutus- ja osaamistasoa. Työvoiman kysyntä suuntautuu yhä enemmän ammattikoulu- ja korkea-asteen tutkintoja edellyttäviin tehtäviin samalla, kun perusasteen työpaikat vähenevät. Tämä suuntaus on viime vuosina voimistunut niin teollisuudessa kuin palveluissa.

Siirtyminen ammatista toiseen yleistyy. Tämä näkyy mm. työvoiman ammattinimikkeissä. Työvoimatilaston suurimpia ammattiryhmiä ovat nykyisin erilaiset asiantuntijat ja erityisasiantuntijat, palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät, johtajat ja ylimmät virkamiehet sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät. Näiden rinnalla perinteiset ammatit, kuten maanviljelijät ja metsätyöntekijät, rakennus-, korjaus ja valmistustyöntekijät ovat jääneet vähemmistöön.

Tilastojen mukaan siirtyminen koulutuksesta työelämään on viime vuosina helpottunut. Työllistyminen on 1990-luvun tilanteeseen verrattuna parantunut kaikilla koulutuksen asteilla, tuntuvimmin ammatti- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Tämä voi heijastaa talouden yleisiä suhdanteita tai koulutuksen tarpeiden entistä parempaa ennakointikykyä. Koulutustarpeiden ennakointijärjestelmiä on viime vuosina kehitetty, ja myös näitä järjestelmiä tukeva tilastopohja on parantunut.

Siirtyminen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen näyttää tilastojen mukaan sujuvan ilman suurempia ongelmia. 94 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista jatkaa samana syksynä toisen asteen koulutuksessa. Sen sijaan siirtyminen lukiosta korkeakouluihin on edelleen hidasta ja hankalaa. Kolme neljäsosaa vastavalmistuneista ylioppilaista hakee vuosittain jatko-opintoihin, vain kolmasosalle opintopaikka avautuu. Tämä osuus on viime vuosina pysynyt likimain ennallaan.

Opiskeluajat ovat Suomessa pitkiä etenkin korkeakouluopintojen osalta. Tämä lyhentää työuraa ja vähentää koulutuksesta saatua hyötyä. Yliopistojen ja korkeakoulujen haasteena on tieteellisen ja ammatillisen huippuosaamisen kehittäminen. Koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus uhkaa heikentyä ikäluokkien pienenemisen ja väestön keskittymisen myötä.

Koulutusta kuvaavien tilastojen suurin kehittämishaaste on opetusalan tuottavuuden mittaaminen nykyistä paremmin. Suomessa kehitystyö on käynnistynyt opetusministeriön ja Tilastokeskuksen yhteishankkeena. Kansainvälisiä malleja ei toistaiseksi ole käytettävissä. Vastaavia hankkeita on vireillä muutamassa muussa maassa. Tältäkin osin olemme koulutustilastoja koskevan kansainvälisen kehitystyön eturintamassa.

Heli Jeskanen-Sundström
Tilastokeskuksen pääjohtaja

Päivitetty 5.9.2005