Pörssi ja reaalitalous

Pörssikurssien pitkään jatkunut alamäki herättää kysymyksiä pörssin ja reaalitalouden välisistä suhteita. Osakemarkkinoiden viimeaikainen epävarma tunnelma on ollut aika tavalla ristiriidassa talouden elpymistä odottavien kokonaistaloudellisten ennusteiden kanssa. Ennakoivatko pörssin käänteet reaalitalouden suhdanteita? Joudutaanko suhdanne-ennusteiden kasvu- ja elpymisodotuksia korjaamaan alaspäin osakemarkkinoiden heikon kehityksen takia?

Pörssi ei ole merkityksetön ilmiö reaalitalouden kannalta. Osakemarkkinoiden suosio sijoituskohteena on lisääntynyt, ja pörssissä noteeratun varallisuuden arvo on pitkällä aikavälillä merkittävästi noussut. Kansainvälisten arvopaperimarkkinoiden rooli tuotantoresurssien uudelleensijoittumisen kannalta on lisääntynyt. Pörssin kehitys vaikuttaa yhä enemmän yritysten ja kotitalouksien käyttäytymiseen. Tuntuu siltä, että pörssikursseista on tullut tärkeä lisämuuttuja myös korko- ja talouspolitiikkaan.

Pörssin myönteinen kehitys 1990-luvun jälkipuoliskolla tuki monin tavoin talouden kasvua. Siksi on hämmästyttävää, että pörssikurssien laskun kielteisiä vaikutuksia reaalitaloudelliseen kehitykseen nyt kovasti vähätellään.

Yrityksille pörssi tarjosi takavuosina nopeasti laajenevan pääomalähteen, jonka turvin yksityiset investoinnit kasvoivat Suomessakin reipasta vauhtia koko 1990-luvun jälkipuoliskon. Investointien nopea kasvu puolestaan vauhditti tuottavuuden ja tuotantopotentiaalin kasvua. Etenkin Yhdysvaltain pörssi on ollut avainasemassa globaalien tuotantoresurssien suuntaamisessa uudelleen entistä tuottavampiin kohteisiin.

Toinen pörssin vaikutuskanava kulkee odotusten ja varallisuusvaikutuksen kautta yksityiseen kulutukseen. Yhdysvalloissa noin puolella kotitalouksista on pörssivarallisuutta, jonka kasvusta arvioidaan noin 3-6 prosenttia suuntautuvan yksityiseen kulutukseen. Pörssin pitkä nousukausi 1990-luvulla vauhditti merkittävästi kulutuskysyntää ja talouden kasvua. Kotitalouksien perinteinen säästämisaste aleni samassa tahdissa kuin kotitalouksien varallisuusarvot nousivat. Kukapa sitä vaivautui säästämään perinteisesti, kun pörssi hoiti säästämisen vaivattomasti.

Kansainvälisen valuuttarahaston äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan reaalitalouden suhdanteet liittyvät läheisesti yhteen pörssikurssien vaihteluiden kanssa. Pörssikurssien vaihtelut näyttävät todellakin ennakoivan reaalitalouden suhdanteita. Pörssikurssit saavuttavat huippunsa 4-5 vuosineljännestä aikaisemmin kuin bruttokansantuotteen kasvu. Teollisuusmaissa pörssin viimeisimmät taantumat ovat kestäneet keskimäärin runsaan parin vuoden ajan. Ongelma on siinä, että pörssi antaa usein myös vääriä signaaleja suhdannekehityksestä. Pörssissä käänteitä on enemmän kuin reaalitaloudessa.

Vuoden 2000 alun huipusta pörssikurssit ovat useissa teollisuusmaissa alentuneet 40-50 prosenttia, joissakin jopa enemmän. Yhdysvalloissa pörssin markkina-arvo on runsaan parin vuoden kurssilaskun myötä alentunut noin 7 000-8 000 miljardia dollaria. Toistaiseksi pörssin negatiivista varallisuusvaikutusta on kuitenkin tehokkaasti kompensoinut asuntojen hintojen reipas nousu niin Yhdysvalloissa kuin Suomessakin.

Uuden talouden yltiöpäiset odotukset erkaannuttivat pörssiä reaalitalouden kahleista 1990-luvun lopulla. Vuoden 2000 alun huipputasollaan esimerkiksi Helsingin pörssin markkina-arvo oli noin kolminkertainen vuotuiseen bruttokansantuotteeseen verrattuna. Vielä 1990-luvun alkuvuosina pörssin markkina-arvo oli Suomessakin vain 10-15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen poikkeuksellisia lukuja perusteltiin sillä, että teknologia-osakkeiden osuus pörssin arvosta on suurempi kuin useissa muissa maissa.

Kuluvan vuoden heinäkuun lopussa Helsingin pörssin markkina-arvo oli alentunut 132 miljardiin euroon, mikä vastaa runsasta 90 prosenttia kuluvan vuoden arvioidusta bruttokansantuotteesta. Pariteetti reaalimaailmaan on parantunut, mutta onko se vieläkään kestävällä tasolla? Esimerkiksi Yhdysvalloissa kurssitaso on edelleen korkea yritysten toteutuneisiin voittoihin nähden. Odotettuihin voittoihin nähden kurssit näyttävät toki jo siedettävämmiltä, mutta sijoittajien luottamus yritysten odotuksiin lienee lukuisten kirjanpito- ynnä muiden skandaalien myötä aika vähäinen.

Suuriin teknologisiin innovaatioihin on kautta aikojen liittynyt vastaavantyyppisiä pörssikurssien jyrkkiä vaihteluita ja rahoitusjärjestelmien epävakautta. Pörssin IT-huuma nousi 1990-luvulla ennätyksellisiin mittasuhteisiin ja myös sitä seurannut alamäki on ollut poikkeuksellisen jyrkkä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viimeaikainen pörssiromahdus on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ollut jopa suurempi, kuin vuosina 1929-1932. Romahduksen taloudelliset vaikutukset ovat vielä aika tavalla arvailujen varassa.

Päivitetty 8.8.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi